Pitkään odotettu kehityspolitiikan tulevaisuutta käsittelevä tiedonanto kantaa nimeä ”Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change”. EU:n kehityskomissaari Andris Piebalgsin mukaan ihmisoikeudet, hyvä hallinto ja osallistava kasvu ovat Euroopan unionin kehityspolitiikan seuraavien vuosien painopisteet. Järjestöt ovat kritisoineet tiedonantoa keskittymisestä EU:n omien etujen ajamiseen köyhyyden vähentämisen sijaan.

Vaikka sosiaaliset kysymykset nostetaan tiedonannossa esiin, on komission näkökulma edelleen hyvin kasvuorientoitunut. Kansalaisjärjestöt kritisoivat yksipuolista näkökulmaa viime vuoden lopulla, kun komissio julkaisi alustavan visionsa EU:n kehityspolitiikan painopisteistä vihreän kirjan muodossa.

Tiedonannossa jatketaan vihreän kirjan viitoittamalla tiellä korostaen vahvasti ”value for money” –ajattelua, mikä johtaa helposti kasvukeskeiseen politiikkaan, ei köyhyyden syihin aidosti porautuvaan ihmiskeskeiseen kehityspolitiikkaan. Talouskasvuun nojaava kehityspolitiikka näkyy myös uudessa periaatteessa kohdistaa kehitysapu kaikkein köyhimpiin maihin. Kansalaisjärjestöt muistuttavat, että 75% maailman köyhistä elää keskitulotason maissa kuten Sambiassa tai Filippiineillä. Näin ollen puhdas taloudellisiin mittareihin perustuva näkökulma riitä köyhyysongelman ratkaisemiseksi.

”EU leikkaa apua maailman köyhimmiltä avun keskittämisen nimissä suunnaten varoja entistä enemmän energiasektorin ja yksityisten investointien tukemiseen. Tämä on EU:n omien etujen noudattamista, ei kehittyvien maiden kuuntelemista”, toteaa kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä CONCORDin toiminnanjohtaja Olivier Consolo.

Kehityspolitiikan suuntaviivojen tarkempi määrittely on myös kytköksissä EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen suunnitteluun. Kiristynyt taloudellinen tilanne on osasyy siihen, että apua halutaan nyt kohdentaa tiukemmin. Piebalgs mainitsee, että kehitysrahoitusta pyritään antamaan myös laina- ja lahjarahan sekamuodossa avun vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa

Kehityskomissaari Piebalgsin mukaan apu edellyttää entistä tiukemmin demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittämistä sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista. Näiden merkitys on korostunut erityisesti arabikevään tapahtumien valossa.

Piebalgs painottaa, että ihmisoikeudet ja sosiaaliset kysymykset tulee nähdä pohjana kaikelle kehityspolitiikalle: tätä kautta voidaan saavuttaa uskottavuus niin kehittyvien maiden kuin EU:n veronmaksajien silmissä. Samaan aikaan apu halutaan kohdentaa ja ehdollistaa vahvemmin ja sitä kautta sitoa avun kriteerit demokratian lisäksi ihmisoikeuksiin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehitykseen.

Ihmisoikeuksien nostaminen merkittävään rooliin kehityspolitiikassa on toivottavaa. Tätä kautta tulisi kuitenkin pyrkiä aidosti ihmisoikeuslähtöiseen kehityspolitiikkaan eikä ihmisoikeuksia tulisi käsitellä vain lisääntyvän avun ehdollistamisen välineenä.

CONCORD peräänkuuluttaa myös EU:n oman toiminnan johdonmukaisuutta ihmisoikeuksien ja demokratian saralla.  EU on toiminut arabimaissa epäjohdonmukaisesti, sillä se on tukenut epädemokraattisia hallintoja priorisoiden unionin sisäisiä intressejä demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen yli.

Missä sitoumukset ja konkretia?

Vuosituhattavoitteet mainitaan tiedonannossa keskeisenä EU:n kehityspolitiikan prioriteettina. Vaikka vuosituhattavoitteiden kausi lähenee loppuaan, ei komissio kuitenkaan esitä konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä EU-maat ovat pahasti jäljessä sitoumuksistaan ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä. Komissio ei myöskään esitä visiotaan siitä, mitä tapahtuu tavoitteiden umpeutuessa vuoden 2015 jälkeen.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, että kehityspoliittisen johdonmukaisuuden rooli kehitystavoitteiden saavuttamisessa jää suhteettoman pieneksi komission tuoreessa paperissa. Muiden politiikkojen vaikutuksia kehittyviin maihin ei tunnusteta tiedonannossa riittävästi, vaikka köyhyydenvähentämistavoitteiden ja kehityspoliittisen johdonmukaisuuden perustavanlaatuinen suhde on mainittu aina EU:n perussopimuksissa asti. 

Konkreettinen esimerkki EU-politiikkojen johdonmukaisuuden puutteesta on esimerkiksi se, etteivät peräkkäisinä päivinä ilmestyneet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta käsittelevä tiedonanto ja Piebalgsin muutosagenda keskustele keskenään lainkaan. Jo näiden prosessien samanaikaisuus olisi tarjonnut mahdollisuudet johdonmukaisuuteen ja laajaan globaaliin näkökulmaan.

Järjestöt kritisoivat vahvasti kansalaisyhteiskunnan vähäistä roolia jo Piebalgsin vihreän kirjan konsultaation yhteydessä viime vuoden lopulla. Itse tiedonannossa kansalaisyhteiskunnan rooli nostetaan esiin, mutta kansalaisyhteiskunnan tekemää työtä ja kansainvälisyyskasvatuksen merkitystä ei edelleenkään tunnusteta riittävästi. Kansalaisjärjestöt tulisi nähdä täysivaltaisina kumppaneina ja olennaisena osana EU:n kehityspolitiikkaa.

Komissio julkisti eilen myös budjettituen uudistamista käsittelevän tiedonannon, johon liittyen järjestettiin julkinen konsultaatio vuoden alussa. Myös budjettituen jakoperusteissa tullaan jatkossa painottamaan vahvemmin hyvän hallinnon ja demokraattisen kehityksen periaatteita. Tavoitteena on entistä koordinoidumpi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi apuinstrumentti.

Lue lisää:

• Komission tiedonanto ”Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change”
• Concordin tiedote