Sivun toiminnot
Alankomaat haluaa muuttaa kehitysavun kriteerejä
Hollantilaisministeri Ben Knapen vaatii Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöltä (OECD), että kehitysmaiden rauhan ja turvallisuuden edistämiseen käytetyt sotilasmenot laskettaisiin kehitysavuksi. OECD:n kehitysapukomitean määrittelemiin julkisen kehitysavun kriteereihin kohdistuu paineita usealta taholta.
Eurooppa-asioiden ja kansainvälisen yhteistyön ministeri Ben Knapenin mukaan tietyt sotilaalliset toimet pitäisi voida sisällyttää julkiseen kehitysyhteistyöhön (ODA). Knapen pitää nykyisiä kriteerejä sopimattomina tämän hetken tarpeeseen.
Mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille
Julkisella kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan kaikkia julkisen sektorin toimia avustusten ohjaamiseksi kehitysmaille tai monenkeskisille kehitysapua antaville tahoille kuten Euroopan unionille. OECD:n kehitysapukomitea ylläpitää ja tarkistaa ajoittain listaa niistä maista, jotka luetaan kehitysmaiksi ja joille annettava apua voidaan lukea kehitysavuksi. Kriteerit siitä, mitä lasketaan julkiseksi kehitysavuksi, päätetään OECD:n kehitysapukomiteassa (Development Assistance Committee, DAC).
Julkisen kehitysyhteistyön kriteereihin kohdistuu aika ajoin paineita jäsenmaiden kansallisissa ja maiden välisissä keskusteluissa. OECD-maat ovat kuluneen vuosikymmenen aikana laajentaneet kriteerejä kriisinhallinnan kehitysapukelpoisuudesta. Kriteerien selkeämpää määrittelyä on vaadittu monelta taholta.
Suomessa esimerkiksi valtioneuvoston asettama Kehityspoliittinen toimikunta nosti vuoden 2010 arviossaan esiin juuri kehitysrahoituksen kriteerien määrittelyn. Arvion mukaan kehitysavun kriteerien tulee olla selkeät ja jättää mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille. Toimikunnan mukaan Suomen tulisi aktiivisesti edistää kriteerien selventämistä.
Ollaanko vielä kaukana kehitysaputavoitteista?
Viime kesäkuussa julkaistu eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen AidWatch-raportti osoitti, että EU-maat ovat yhä kaukana kehitysaputavoitteistaan. Kehitysyhteistyölukuja kaunistellaan laskemalla niihin mukaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokustannuksia ja kehitysmaiden kansalaisten korkeakouluopinnoista aiheutuvia kuluja. Iso osa kehitysyhteistyöbudjettien "ilmasta" aiheutuu myös velkahelpotuksista, jotka ovat usein kirjanpidollisia toimenpiteitä.
Tämän vuoden toukokuussa julkaistaan jälleen uusi raportti, josta selviää, onko tilanne muuttunut. Suomesta raportin laatimisessa ovat mukana Kehitysyhteisjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.
Lisää aiheesta:
- Alankomaiden ulkoministeriön tiedote
- Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD
- Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kehityspolitiikan tila 2010