Sivun toiminnot

Arvokeskustelun aika ei ole ohi

054-2013-sivuille.jpg
Yhteiskuntavastuun asiantuntija Ulla Roiha Finnish Business Societystä, johtaja Pekka Isosomppi Nokiasta ja kansanedustaja Pirkko Mattila ottivat paneelikeskustelussa kantaa arvojen merkitykseen yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Yhteiskuntavastuun asiantuntija Ulla Roiha Finnish Business Societystä, johtaja Pekka Isosomppi Nokiasta ja kansanedustaja Pirkko Mattila ottivat paneelikeskustelussa kantaa arvojen merkitykseen yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Arvot ohjaavat ihmisten arjen valintoja. Niin mainostajat, yritykset kuin järjestötkin kilpailevat siitä, kenen viestit ja arvot saavat eniten näkyvyyttä. Kehys ry:n talouskasvu-teemaa käsittelevän keskustelusarjan avanneessa ”Elämme kovia aikoja”-seminaarissa keskusteltiin arvokysymyksistä kansainvälisyyskasvatuksen, yritysvastuun ja politiikan näkökulmista.

Mediassa ja julkisessa keskustelussa hallitsevassa asemassa näyttävät yhä useammin olevan talouden, kilpailun ja individualismin ”kovat” arvot, jotka kytkeytyvät talouskasvuajattelun keskeiseen rooliin yhteiskunnassa. Arvomaailman haasteet kohdataan käytännössä kansainvälisyyskasvatuksen kentällä pohdittaessa sitä, miten arvoihin pystytään vaikuttamaan ja mitä arvoja kasvatuksen kautta tulisi välittää. 


Arvomaailman muutoksia koskevien yleistysten esittäminen on tavallista, mutta useimmiten väitteet esimerkiksi arvojen kovenemisesta eivät perustu tutkimustietoon. Kansanedustaja ja arvokysymyksiin perehtynyt valtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen totesi puheenvuorossaan, että tutkimusten mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut merkittävä arvomurros yhteisökeskeisestä kohti yksilökeskeistä arvomaailmaa. Moniarvoisessa yhteiskunnassa haasteena onkin löytää tasapaino yksilöiden valinnanvapauden ja toisaalta solidaarisuuden ja yhteisten arvojen välillä.


”Tutkimusten osoittavat, että ne arvot joita ihmiselle toistetaan useasti vahvistuvat, kun samanaikaisesti taas vastakkaiset arvot heikentyvät. Näin esimerkiksi globaalia vastuuta ja suvaitsevaisuutta vahvistamalla voidaan heikentää individualismia, menestystä ja valtaa korostavia arvostuksia”, totesi koulutoiminnan päällikkö Anu Iivanainen Nuorten Akatemiasta.


Kansainvälisyyskasvatuksella on tärkeä rooli arvoihin vaikuttamisessa. Puhujien mielestä pääasiallinen vastuu kansainvälisyyskasvatuksesta tulisi olla kouluilla, mutta toisaalta myös todettiin, että niiltä puuttuu tehtävän hoitamiseen vaadittavia resursseja ja osaamista. 


Kansanedustaja Leena Harkimo totesi puheenvuorossaan, että kansainvälisyyskasvatusta ja sen edistämiä ”pehmeitä arvoja” ei kuitenkaan tulisi esittää jyrkkänä vastakohtana kilpailuun perustuvan markkinatalouden arvoille ja periaatteille: päinvastoin esimerkiksi vastuullista kuluttamista korostamalla nämä voivat hyvin tukea toisiaan.


Arvot vaativat jatkuvaa määrittelyä


Uudessa hallitusohjelmassa suomalaisen yhteiskunnan perustaviksi arvoiksi nostetaan ahkeruus, työn ja yrittämisen kunnioittaminen, tasa-arvo, yhteisvastuu ja välittäminen.  Pehmeiksi arvoiksi luokiteltavat tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden teemat korostuivat myös seminaariyleisöltä kerätyissä arvolistauksissa.


”Mielikuva nykymaailmassa vallitsevista erityisen kovista arvoista perustuu lyhyen tähtäimen tarkasteluun, kun taas pitemmällä aikajänteellä katsottuna arvomaailma ja asenneilmapiiri ovat menossa parempaan suuntaan. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut kehitys sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja sääty-yhteiskunnan mureneminen”, kertoi johtaja Pekka Isosomppi Nokiasta.


Globaalitaloudessa yritysten toimintaa ohjaavilla arvoilla on suuri merkitys, ja ne tuovatkin usein arvopohjaansa vahvasti esille. Yrityksiä kritisoidaan usein siitä että arvot ovat ennen muuta brändäyskeino, eikä niiden periaatteita toteuteta kattavasti läpi koko tuotantoketjun.


Isosompin mukaan yrityksen tulo uusille markkinoille aiheuttaa monitahoisia vaikutuksia, joita on usein vaikea arvioida ja joista ei voi sälyttää vastuuta yksinomaan yritykselle. Ihmisten kulutusvalinnat ja arvot eivät myöskään aina kohtaa: tuotetta valittaessa ei välttämättä painoteta eettisiä tai ympäristöarvoja, vaan tuotteen laatu ratkaisee.


Sekä yhteiskunnan että yksilöiden tasolla tarvitaan jatkuvaa keskustelua arvojen määrittelystä ja toteuttamisesta käytännössä. Kysymys siitä, miten meidän tulisi elää, on aina ajankohtainen. Seminaarin osallistujat pitivätkin yhteisöllisyyttä ja yhteisten päämäärien hyväksi toimimista avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja maltillisuuden ohella keskeisenä ”huomispäivän arvona”.


”Arvokeskustelua eri toimijoiden välillä on jatkettava miettien erityisesti sitä, miten globaalin vastuun ja keskinäisriippuvuuden teemoja voitaisiin konkretisoida ja tulevaisuuden arvoja viedä yhdessä eteenpäin”,  kiteytti Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
 

Seminaarin toteuttamista on tuettu Euroopan komission "Youth in Action" -ohjelmasta.
 

imagex150x94.jpeg
imagex150x53.jpeg
Tapahtumat
Kaikki tulevat tapahtumat
Kehyksen koulutukset
Kaikki tulevat tapahtumat
Avoimet rahoitushaut
Kaikki tulevat tapahtumat
Uutiskirjeemme
Sähköpostiosoitteesi

HTML
Teksti
Tutustu arkistoomme...