Sivun toiminnot
EU ja Indonesia solmivat laittoman puutavaratuonnin kieltävän sopimuksen
EU ja Indonesia ovat solmineet kumppanuussopimuksen, joka kieltää laittoman puutavaratuonnin Eurooppaan. Jakartassa toukokuun alussa solmitulla sopimuksella pyritään tekemään laittomasta puunhakkuusta ja puutavarakaupasta vaikeampaa. Indonesian sademetsävyöhyke hupenee tällä hetkellä kiihtyvää vauhtia laittoman puunhakkuun johdosta.
Indonesia on ensimmäinen aasialainen maa, joka on allekirjoittanut laittoman kaupan kieltävän vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (VPA, Voluntary Partnership Agreement) EU:n kanssa. Samalla se on myös maailman suurin sopimuksen solminut puutavarantoimittaja. Muita sopimuksen allekirjoittaneita maita ovat Ghana, Kamerun, Kongon tasavalta ja Keski-Afrikan tasa-valta.
Sopimuksen täysimääräinen toimeenpano on mahdollista maaliskuussa 2013, toteaa EU:n kauppakomissaari Karel de Gucht.
Sopimuksen mukaan Eurooppaan tuotava puutavara vaatii tästä lähin virallisen ”laillisuussertifikaatin”. Euroopan puutavarakauppayhdistyksen (European Timber Trade Federation) pääsihteerin Andre De Boerin mukaan tämä helpottaa merkittävästi valvontaa kaupan alalla.
Sopimus askel kohti johdonmukaisempaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa
Indonesiassa on maailman kolmanneksi suurin sademetsävyöhyke, joka uhkaa laittoman puunhakkuun myötä huveta kiihtyvää vauhtia. Viime vuosisadan puolivälissä sademetsä kattoi noin 82 prosenttia maan pinta-alasta, kun se nykyisin kattaa enää vajaa 50 prosenttia. Sademetsien hakkuut kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä ja ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Catham Housen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia Indonesian puunhakkuista ja -tuotannosta on laitonta. Monet laittomasta puutavarasta tehdyt tuotteet päätyvät Euroopan markkinoille. Kaupan kieltäminen on EU:lta merkittävä askel kohti johdonmukaisempaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa, jolla halutaan tukea vihreää taloutta ja ympäristöystävällistä kehitystä.
Laittomalla puunhakkuulla on ympäristöongelmien lisäksi myös yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti ongelmallisia vaikutuksia. Metsillä on usein tärkeä sosiaalinen ja kulttuurinen rooli ihmisille ja moni saa toimeentulonsa suoraan metsästä.