EU ja Marokko sopivat kalastussopimuksen jatkoajasta – Jääkö Länsi-Sahara jalkoihin?
EU:n ja Marokon välisen kalastuskumppanuussopimuksen voimassaolo päättyi 27. helmikuuta, mutta EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto antoi komissiolle valtuudet neuvotella sopimuksen jatkoajasta Marokon kanssa. Euroopan komissio päätyi jatkamaan sopimusta yhdellä vuodella. Kehys seuraa tilannetta huolestuneena. Jatkoajan vaarana on, että Marokko hyödyntää Länsi-Saharan luonnonvaroja vain omaksi edukseen.
Helmikuussa kokoontunut EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto antoi komissiolle valtuudet neuvotella kalastuskumppanuussopimuksen (Fisheries Partnership Agreement, FPA) jatkoajasta Marokon kanssa. Neuvostossa Suomi ja Saksa pidättäytyivät äänestämästä ja Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia äänestivät jatkoaikaa vastaan. Muut EU-maat äänestivät jatkoajan puolesta.
EU:n ja Marokon välinen kalastuskumppanuussopimus astui voimaan vuonna 2007. Sopimuksessa määritellään EU-maiden alusten oikeudet kalastaa Marokon aluevesillä ja kalastusyhteistyön tekninen toteutus. Sopimus sisältää kalastusluvan maksimissaan 119 alukselle yhteensä 11 EU-maasta. Sopimuksessa ei määritellä tarkkaan sen maantieteellistä soveltamisalaa mutta käytännössä se on kattanut myös Länsi-Saharan aluevesiä.
Sopimuksen vaikutus Länsi-Saharan asukkaisiin on selvitettävä
Länsi-Saharan oikeuksia puolustava Fish elsewhere -kampanja kritisoi sopimuksen saamaa jatkoaikaa. Kampanjan mukaan on ristiriitaista, että samaan aikaan, kun arabimaailma vaatii demokratiaa, erityisesti Espanja laittaa taloudelliset intressinsä ihmisoikeuksien edelle.
Myös Kehys seuraa tilannetta huolestuneena. Sopimuksen jatkoaikana EU:n tulee varmistaa, ettei Marokko hyödynnä Länsi-Saharan luonnonvaroja vain omaksi edukseen. Kalastuskumppanuussopimuksen tulee hyödyttää Länsi-Saharan asukkaita ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa sen toimeenpanoon.
Kehys suosittelee, että Marokon tulisi antaa selvitys siitä, miten kalastuskumppanuussopimus vaikuttaa Länsi-Saharan asukkaisiin ja miten sopimus on hyödyttänyt heitä. EU:n myös tulee omalta osaltaan pyrkiä pikaisesti ratkaisemaan Länsi-Saharan asemaa ja itsenäisyyttä koskeva konflikti.