EU-maat ja sen itäiset kumppanimaat kokoontuivat Varsovaan itäisen kumppanuuden huippukokoukseen arvioimaan itäisen kumppanuuden kahden ensimmäisen vuoden saavutuksia ja kartoittamaan yhteistyön tulevaisuuden haasteita. EU:n naapuruuspolitiikan itäulottuvuuden käsittävä itäisen kumppanuuden politiikka käynnistettiin 2009 tavoitteena tukea EU:n ja kuuden kumppanimaan (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä) taloudellista ja poliittista lähentymistä. Kuluneen kahden vuoden aikana neuvottelut poliittisista uudistuksista, taloudellisen yhteistyön syventämisestä ja liikkuvuuden esteiden madaltamisesta ovat edenneet useimpien kumppanuusmaiden kanssa. Valtioiden välisten neuvottelujen lisäksi yhteistyötä on edistetty myös muiden toimijoiden välillä: ehkä merkittävimpänä esimerkkinä tästä on 2009 perustettu Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi.

Varsovaan 29. - 30. syyskuuta kokoontuneet EU:n ja kumppanimaiden edustajat totesivat kuitenkin, että merkittäviä haasteita on yhä tavoitteiden saavuttamisen tiellä. Kumppanimaiden uudistusprosessit ovat edenneet hyvin vaihtelevalla tahdilla, ja Moldovan ja Ukrainan toimiessa tiennäyttäjinä Azerbaidzhan ja varsinkin Valko-Venäjä ovat ottaneet monissa suhteissa takapakkia. Niinpä vaikka huippukokous vahvisti kumppanien sitoutumisen yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin, se ilmaisi myös selvästi pyrkimyksen yhteistyön maakohtaiseen eriyttämiseen ja ehdollistamiseen tulevaisuudessa.

Taustalla on EU:n naapuruuspolitiikan uudeksi johtotähdeksi noussut ”more for more”-periaate, jonka mukaan naapurimaiden poliittisten ja taloudellisten uudistusten toteuttamisvauhti määrittelee sen, mitä lähentymisvaihtoehtoja ja tukimuotoja EU niille tarjoaa.  

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja EU:n presidentti Herman van Rompuy korostivat EU:n pitävän avoimena mahdollisuuden laajentumisesta sellaisiin Itä-Euroopan valtioihin, jotka haluavat tukea ja edistää demokraattista kehitystä. Toisaalta EU myös tuomitsi jälleen Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset ja korosti, että suhteiden lähentyminen edellyttää maan demokratia- ja ihmisoikeustilanteen muuttumista. 

Huippukokouksessa huomioitiin myös kansalaisyhteiskunnan merkittävä rooli itäisen kumppanuuden tavoitteiden saavuttamisessa ja demokratian, hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen tukemisessa. Kokouksen loppujulistuksessa esitetäänkin Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin aseman vahvistamista ja foorumin resurssien lisäämistä. Kansalaisyhteiskuntafoorumi, joka on kannanotoissaan toistuvasti toivonut lisäresursseja erityisesti pysyvän sihteeristön perustamiseksi sekä merkittävämpää roolia itäisen kumppanuuden päätöksenteossa ja yhteistyörakenteissa, kokoontuu seuraavan kerran Poznanissa, Puolassa, 28-30. marraskuuta.

Lisätietoa:

• Itäisen kumppanuuden politiikan esittely EU:n ulkosuhdehallinnon sivuilla
• Itäisen kumppanuuden huippukokouksen loppuasiakirja
• Huippukokouksen lehdistötiedote
• YLE:n uutinen kokouksesta