Durbanin kokouksen alla ilmastoneuvottelujen keskeiseksi kysymykseksi on nousemassa kehittyneitä maita sitoviin päästövähennyksiin velvoittavan Kioton pöytäkirjan jatko vuoden 2012 jälkeen.  EU:n ympäristöministerikokous vahvisti unionin hyväksyvän Kiotolle jatkokauden vain mikäli sen asettamat ehdot täyttyvät. Tärkein näistä on se, että Durbanissa saadaan aikaan poliittinen sitoumus ja konkreettinen tiekartta ja aikataulu kansainväliselle, kattavalle ja laillisesti sitovalle ilmastosopimukselle. Näin myös monet merkittäviä päästöjä tuottavat kehittyvät maat saataisiin mukaan sitoviin päästövähennystavoitteisiin yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen mukaisesti.  

EU:n päästöleikkaustavoitteesta puuttuu kunnianhimoa

EU:n tavoitteena on edelleen pitää ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa vuoteen 2020 mennessä, ja tämän todetaan vaativan globaalisti ainakin 50 prosentin päästöleikkauksia vuoteen 2050 mennessä. Oman päästöleikkaustavoitteensa EU on edelleen valmis nostamaan 30 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta) vain sillä ehdolla, että myös muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin leikkauksiin osana kattavaa sopimusta.    

"Suomi tukee jo nyt 30 prosentin tavoitetta, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaavaan ja kehitysmaatkin tekevät osansa. Erityisesti kaikkien merkittävien talousmaiden on aidosti luvattava vähentää päästöjään.”, totesi kokoukseen osallistunut ympäristöministeri Ville Niinistö.

Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan 30 prosentin päästöleikkaustavoite ei ole kuitenkaan riittävä, vaan Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa olisi sitouduttava vähentämään kotimaisia päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja saavutettava hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Globaalisti päästöleikkaukset tulisi toteuttaa oikeuden­mukaisesti, jolloin köyhimpien kehitysmaiden vähennystavoitteet perustuisivat vapaaehtoisuuteen.

Kestävää kehitystä vihreän talouden ehdoilla

Ilmastokysymysten lisäksi ministerit keskustelivat EU:n tavoitteista 2012 kesäkuussa järjestettävään YK:n kestävän kehityksen Rio+20-konferenssiin. Kokouksen päätelmissä, jotka asettavat EU:n raamit ensi vuonna alkaville Rio+20-neuvotteluille, korostetaan tarvetta löytää tasapaino kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöpilarin välillä. Keskeisenä ratkaisuna tähän nähdään siirtyminen kohti vihreää taloutta, joka toimisi myös tärkeänä köyhyyden vähentämisen välineenä. Rio+20-konferenssilta toivotaan yhteistä visiota nykyisen talouskasvumallin ”kestävöittämiseksi”, sekä konkreettista tiekarttaa ja aikataulua siirtymiselle kohti vihreää taloutta. Tavoitteena on myös globaalin ympäristöhallinnon vahvistaminen, jossa keskeinen edistysaskel olisi YK:n ympäristöjärjestön perustaminen.

EU:n tavoitteissa korostuu yksityisen sektorin keskeinen rooli kestävän kehityksen ja vihreän talouden eteenpäin viejänä. Tätä talouskasvuvetoista näkökulmaa vihreään talouteen on kritisoitu erityisesti kansalaisyhteiskunnan taholta. Esimerkiksi suomalaisen kansalaisyhteiskunnan näkökulmia Rion teemoihin koonneen ”Rio+20: Kestävä kehitys – nyt tai ei koskaan!”-projektin suosituksissa korostetaan erityisesti köyhimpien perustarpeiden ja – oikeuksien turvaamisen sekä talouden kasvupakosta vapautumisen keskeisyyttä aidosti kestävälle kehitykselle.

Lue lisää:

• Ympäristöministeriön tiedote EU:n ympäristöministerikokouksesta
• EU:n ympäristöministerineuvoston tiedotteet
• Durbanin ilmastokokous
• Rio+20-konferenssi
• ”Rio+20: Kestävä kehitys – nyt tai ei koskaan!” -hanke