Talouskriisin ja EU:n ulkosuhdehallinnon muutosten keskellä käydään merkittävää keskustelua siitä, miten EU:n kehitysyhteistyötä tulisi jatkossa painottaa ja tehostaa. Kehityskomissaari Andris Piebalgs esittää hiljattain julkaistussa vihreässä kirjassaan, että kehitysyhteistyön vaikutuksia tulisi voida mitata selkeämmin ja tukea olisi suunnattava taloussektorin kasvuun ja kestävään kehitykseen. Kehyksen toimistolla järjestetyssä tilaisuudessa oli tarkoitus tuoda järjestöjä yhteen pohtimaan Piebalgsin linjausta ja ottamaan osaa erittäin tärkeään vaikuttamisprosessiin EU:ssa.

Tilaisuuteen saapui parikymmentä edustajaa kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä, joille Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen esitteli aluksi vihreän kirjan pääteemat. Piebalgsin näkemyksen kantava ajatus on, että kehitysyhteistyö tulisi suunnata tukemaan osallistavaa kasvua. Keskeisten sektorien tulisi olla kestävä kehitys, kauppa, energia, maatalous sekä ruokaturva ja hankkeisiin ohjatuille varoille tulisi tarjota selkeää vastinetta.

Esitetyt ehdotukset tarkoittaisivat erittäin merkittäviä muutoksia EU:n kehityspoliittiseen linjaan.Lappalaisen mukaan on suuri riski, että EU:n jäsenmaiden, komission ja parlamentin kehityspoliittista konsensusta tultaisiin täydentämään vihreän kirjan painotuksilla tai korvaamaan konsensus kokonaan.

Vihreän kirjan taustaa toi esiin EU-politiikkatiimin vetäjä Sini Paukkunen ulkoasianministeriön (UM) kehityspoliittiselta osastolta. Paukkusen mukaan vihreä kirja on nähtävä osana laajempaa EU:n kehityspoliittista keskustelua, johon liittyvät myös budjettituki, tulevat rahoituskehykset sekä EU-Afrikka-suhteet. Vihreän kirjan konsultaatioon kerätään tällä hetkellä kommentteja UM:n sisällä, minkä vuoksi Paukkunen oli erityisen kiinnostunut kuulemaan järjestöjen kantoja.

Kehitys tarkoittaa muutakin kuin kasvua

Piebalgsin alustava linjaus herätti huolta paikallaolijoissa. Kehityspoliittiseen konsensukseen verrattuna vihreä kirja nähdään erittäin teknisenä ja kapean näkökulman paperina, jossa kehitys tarkoittaa ainoastaan kasvua. Ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja muiden inhimillisten arvojen edistäminen mainitaan lähinnä välineenä tukea taloudellista kehitystä. Kansalaisyhteiskunnan tekemän työn ja kansainvälisyyskasvatuksen merkitystä ei myöskään tunnusteta riittävästi.

Runsaasti keskustelua käytiin lisäksi siitä, mikä on vihreän kirjan tarkoitus. Monet toivat esiin, että konsensuksen kaltaisen kattavan julkilausuman avaaminen olisi virhe, sillä vastaavanlaajuista yhteisymmärrystä ei uskota saatavan aikaan nykyisessä poliittisessa ilmastossa. Konsensuksessa on huomioitu kansalaisjärjestöjen toiminnan keskiössä olevia arvoja, jotka vihreässä kirjassa puolestaan tulevat hyvin heikosti esiin.

Vilkkaan keskustelun lopuksi Rilli Lappalainen kertoi, että konsultaation pohjalta komissio tulee antamaan tiedonantonsa kehityspolitiikan tulevaisuudesta ensi vuonna. Kehys pyytää kirjallisia kantoja vihreään kirjaan lähetettäväksi viimeistään keskiviikkona 8. joulukuuta osoitteseen pauliina.raty@kehys.fi.

Lisää aiheesta:

Vihreä kirja EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta