Komissio arvioi seurantaraportissa vuonna 2002 solmitun Monterrey-sopimuksen tavoitteiden etenemistä. Sopimuksessa sitouduttiin nostamaan kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Tämän hetkisellä kasvuvauhdilla tavoite tultaisiin kuitenkin saavuttamaan vasta 2035. Vuodelle 2010 asetettua 0,56 prosentin väliaikatavoitetta ei niin ikään saavutettu EU-maiden yhteisen kehitysrahoitusosuuden jäädessä 0,43 prosentin tasolle.

Kehitysaputavoitteissa edistymisessä on EU-maiden välillä suuria eroja: osa jäsenmaista on kymmenen vuoden aikana nostanut kehitysavun osuutta bruttokansantulosta, osa sen sijaan laskenut. Velkahelpotusten osuus virallisesta kehitysavusta oli vuosina 2005-2006 merkittävä, mutta viime vuosina niiden osuus on selvästi laskenut.

Komissio vetoaa raportissa jäsenmaihin, että ne pyrkisivät 0,7 -tavoitteiden saavuttamisen sovitussa aikataulussa. Avun nostamispäätös on kansallisen lainsäädäntövallan alla. Komissio ehdottaakin vuotuisia virallisen kehitysavun seuranta-arviointeja neuvostolle. 

Lisää tehokkuutta ja valvontamekanismeja

Monterreyssa sitouduttiin myös tehostamaan apua sekä huolehtimaan siitä, että demokraattinen kehitys toteutuu avunsaajamaissa. Komission arvion mukaan avun tehokkuudessa ja tuloksellisuudessa on kuitenkin parantamisen varaa.

EU haluaa tukea kehitysmaiden velkajärjestelyjen etenemistä, sekä valvoa verotusta ja laitonta kauppaa. Lisäksi EU otti tavoitteekseen yksityisen sektorin investointien sekä rahavirtojen lisäämisen kehitysmaissa. Eurodadin (European network on debt & development) analyysin mukaan yksityisen sektorin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta sekä verotusta olisi samalla kuitenkin valvottava tarkasti. Tähän mennessä näitä valvontamekanismeja ei ole juurikaan EU:n sisällä kehitelty ja raportin mukaan vain kaksi jäsenmaata on kohdentanut apuaan verotuksen valvontaan. Verotuksen osalta EU katsoo vastuun kuuluvan Maailmanpankille ja IMF:lle.

EU:n olisi Eurodadin mukaan otettava selkeämmin globaali vastuullisen toimijan rooli. Kun osavastuu on Maailmanpankilla ja IMF:llä, säilyy rooli kuitenkin hämäränä. EU:n tulisi myös huolehtia kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta, eikä toimia liiaksi markkinoiden sanelemien ehtojen mukaan, Eurodad peräänkuuluttaa.

Lisätietoa

• European Commission: EU Accountability Report 2011 on Financing for Development
• European network on debt & development, After the crisis: The state of EU development finance.
• Kehys ry: EU ei saavuttanut yhteisiä kehitysaputavoitteitaan