EU:n talouskriisi voi levitä kehitysmaihin
Euroalueen talouskriisin pelätään leviävän nopeasti kehitysmaihin, sillä EU on monen kehitysmaan tärkeä kauppakumppani.
EU:n talouskriisi tulee vaikuttamaan kehitysmaihin negatiivisesti monella tavalla, ennustaa Inter Press News:n haastattelema talousasiantuntija Mauro Guillen Wartonin kauppakorkeakoulun Lauder-instituutista (Pennsylvania, Yhdysvallat).
EU on suuri talousalue, joten taloudellinen taantuma vaikuttaa luonnollisesti monen maan kaupankäynnin tyrehtymiseen. Lisäksi EU:n investoinnit tulevat laskemaan merkittävästi. Kehityskulku tietää taloudellisesti tiukkoja aikoja EU:n kauppakumppaneille, Guillen tiivistää.
Alueelliset talouskriisit aiheuttavat yleensä melko pian globaalin kaaoksen, joka leviää kulovalkean lailla, hän analysoi. Esimerkiksi vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut talouskriisi levisi vauhdilla maailmanlaajuiseksi.
Euroalueen kriisi uhkaa jo nyt horjuttaa yhdysvaltalaisia osakemarkkinoita. Kehitysmaat ovat talouskriisin levitessä erityisen haavoittuvaisia, sillä ne ovat suurelta osin riippuvaisia viennistä kehittyneisiin maihin. Lisäksi lama todennäköisesti vähentäisi kehitysmaille tärkeää kehitysapua. Lamasta kärsisivät erityisesti vähiten kehittyneet maat (LDC), jotka ovat riippuvaisia kehitysavusta.
Globaalia vastuuta ei tule unohtaa
YK:n pääsihteeri Ban-Ki Moon peräänkuuluttaa, ettei taloudellisesti tiukkana aikanakaan tule unohtaa globaalia vastuuta kitkeä köyhyyttä ja nälänhätää sekä hidastaa ilmastonmuutosta. YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä ei saa jäädä taka-alalle.
Edellisestä maailmanlaajuisesta talouskriisistä tulisi talousasiantuntijoiden mukaan ottaa oppia ja välttää toistamasta samoja virheitä. Esimerkiksi monet kehitystavoitteet jäivät kriisin puhjetessa jälkeen: kehitysapua leikattiin ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen hidastui.
YK:n kauppa ja kehitys -konferenssin (UNCTAD) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP:n) teettämän raportin mukaan vuoden 2008 lama osoitti, että maailmanlaajuiselle taloudelliselle säätelylle on tarvetta. Toisaalta se myös osoitti, että nouseviin talouksiin kuuluvat kehittyvät maat selviytyivät lamasta odotettua paremmin.
Komissio on kesän aikana ilmoittanut pitävänsä kiinni vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta ja virallisen kehitysavun 0,7 –tavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi se on linjannut, että tukea ohjataan entistä enemmän vähiten kehittyneille maille, ja että tuontitullit poistetaan näiltä mailta kokonaan. EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoista päätetään nyt syksyllä, joten nähtäväksi jää, toteutuvatko komission alustavat linjaukset talouskriisistä huolimatta.