Sopu uuden rakenteen henkilöstöstä löytyi juhannuksen alla kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä. Vähintään 60 prosenttia henkilöstöstä tulee olemaan EU:n virkamiehiä ja kolmasosa jäsenmaiden diplomaatteja. Ratkaisu on voitto parlamentille, sillä virkamiehistön enemmistön pitäisi taata se, että ulkosuhdehallinto ei joudu alttiiksi suurten jäsenmaiden politiikanteolle, vaan palvelee unionia kokonaisuutena. Kun rahoitus menee komission kautta, on parlamentilla lisäksi mahdollisuus valvoa toimintamenoja.

Kehys on tyytyväinen, että sopu lopulta löytyi ja ennen kaikkea siitä, että päätöksessä tunnustettiin kehityspolitiikan ja -yhteistyön keskeinen merkitys ja tärkeys. Saavutetun yhteisymmärryksen taustalla on ollut pitkä neuvotteluprosessi parlamentin, neuvoston ja jäsenmaiden välillä.”Kansalaisjärjestöt ovat seuranneet neuvotteluja hyvin läheltä ja nostaneet kehityspolitiikan roolia esille eri osapuolille prosessin aikana” kertoo Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen, joka on myös ollut mukana CONCORDin työryhmässä käymässä neuvotteluja.

Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa kaikki kehitysmaat ovat yhden komissaarin vastuulla ja tämä on erittäin tärkeä kehitysavun laadun ja tehokkuuden näkökulmasta. Kehityskomissaari Piebalgsilla tulee olemaan langat käsissään budjetin ja toimeenpanon suhteen. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyön toteuttaja vastaten viime vuonna yhdessä 50 miljardin euron kehitysavusta. Tämä on noin kaksi kolmannesta maailmanlaajuisesta avusta. Köyhät valtiot tarvitsevat kehitysyhteistyökomissaari Piebalgsin tekemään budjettipäätöksiä sen perusteella, missä tarpeet ja mahdollisuudet onnistumiselle ovat suurimmat. EU:n on sitouduttava kaikessa toiminnassaan vahvasti köyhyyden vähentämiseen YK:n vuosituhattavoitteiden hengessä.

”Meidän huolenamme on ollut se, miten tulevassa ulkosuhdehallinnossa ymmärretään johdonmukaisuuden edistäminen. Kaikki haluavat kyllä edistää sitä, mutta on syytä muistuttaa, että johdonmukaisuus pitää ymmärtää kehityspoliittisena johdonmukaisuutena eli muiden politiikan alueiden päätökset ja toimet eivät saa tuhota sitä mitä kehityksellä pyritään saamaan aikaan” toteaa Lappalainen. Kansalaisjärjestöjen työ siis jatkuu edelleen, kun suurista linjoista siirrytään yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja toteutukseen.