Kuluvan kuun alusta virallisesti toimintansa aloittanut pääosasto (EuropeAid Development and Co-operation Directorate-General, DG DEVCO) yhdistää entisen kehitysyhteistyön pääosaston sekä kehitysyhteistyön toteutuksesta vastaavan yhteistyötoimisto EuropeAidin. Uudistus on merkittävä, kun kehitysyhteistyön suunnittelu ja toimeenpano ovat nyt ensi kertaa saman katon alla.

Vastikään julkaistun organisaatiokaavion mukaan uusi kompleksi tulee pitämään sisällään 50 yksikköä ja 1400 työntekijää, joiden lisäksi 3000 työntekijää työskentelee yhteensä 110 EU-delegaatioissa.

EuropeAid kehityksen ja yhteistyön pääosasto jakautuu maantieteellisesti neljään alueeseen: Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, naapuruuspolitiikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibiaan sekä Aasiaan, Keski-Aasian ja Tyyneenmereen. Entinen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden yksikkö on jaettu kahteen osaan. Uudistuksella halutaan kiinnittää enemmän huomiota Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin.

Maantieteellisten osastojen lisäksi DEVCO:ssa on neljä temaattista osastoa: EU:n kehityspolitiikan osasto, laatuun ja vaikuttavuuteen keskittyvä osasto, kestävän kasvun ja kehityksen osasto sekä inhimillisen yhteiskuntakehityksen osasto.

EU:n kehityspolitiikan osastolla käsitellään muun muassa unionin kehityspolitiikan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi osastolta löytyy oma yksikkönsä, joka seuraa eri EU-politiikkojen toimeenpanoa varmistaen, että näillä on positiiviset vaikutukset kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta. Myös hauraita valtioita varten on perustettu yksikkö tukemaan komission työtä hauraiden tilanteiden suhteen.

Ulkosuhdehallinnon ja komission työnjako kehityspolitiikassa epäselvä

Institutionaalisten uudistusten myötä myös Euroopan ulkosuhdehallinnolla on roolinsa unionin kehityspolitiikassa. Ulkosuhdehallinto on vastuussa maantieteellisten ohjelmien avun ohjelmoinnista. Lisäksi ulkosuhdehallinto vastaa EU lähetystöjen hallinnoimisesta sekä osallistuu myös kehityspolitiikan yleisten linjojen määrittämiseen. Käytännössä tämä merkitsee läheistä yhteistyötä komission ja ulkosuhdehallinnon välillä.

Komission ja ulkosuhdehallinnon välinen työnjako ja lopullinen vastuunjako ovat kuitenkin edelleen epäselviä. Se, millä osapuolella on viimeinen sana mistäkin kysymyksestä, on toistaiseksi hämärän peitossa. Tähän tulee olennaisesti vaikuttamaan kehityskomissaari Andris Piebalgsin sekä korkea edustaja Catherine Ashtonin väliset henkilökemiat ja yhteistyö.

Myös Pohjois-Afrikan kuohunnat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan uusien instituutioiden toimintaan sekä EU:n kehityspolitiikan prioriteetteihin. Ulkosuhdehallinnon ja komission välillä tullaan käymään merkittäviä keskusteluja siitä, miten unioni vastaa Arabikevään aiheuttamiin haasteisiin. Tällä on vaikutuksensa myös unionin ulkosuhteiden rahoitukseen.

On ensiarvoisen tärkeää, että kehitysyhteistyökomissaarin johtava rooli kehityspolitiikassa, -strategioissa ja -avussa säilytetään. Kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, tuleeko kehitysyhteistyöstä uudistusten myötä osa diplomatiaa ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan intressien toteuttamisen työkalu.

Toistaiseksi pahimmat pelot eivät ole toteutuneet, vaikka hälyttäviä merkkejä esimerkiksi Ashtonin vähäisestä kiinnostuksesta kehityspolitiikkaa kohtaan onkin ilmassa. Loppujen lopuksi ulkosuhdehallinto tarjoaisi hyvän mahdollisuuden varmistaa, että jatkossa EU:n kehityspolitiikan tavoitteiden ja muun EU:n ulkopoliittisen toiminnan välillä vallitsee aikaisempaa suurempi johdonmukaisuus.

Lue lisää:

• DEVCO Organisaatiokaavio
• Ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavio
• ECDPM talking points