EU:n virkamiehet: Kioton pöytäkirjan voimassaoloa pitkitettävä
EU:n virkamiehet kaavailevat esitystä, jossa Kioton pöytäkirjan voimassaoloa jatkettaisiin vuoteen 2018. Ehdotuksessa pöytäkirjan tulisi kattaa kaikkien merkittävien teollisuusmaiden päästöt. Uuden sopimuksen solmiminen näyttää ajautuneen umpikujaan, joten vanhan sopimuksen pitkittäminen olisi keino saavuttaa päästöjen leikkaamistavoitteet.
EU:n sisäiset ilmastoneuvottelut etenevät vilkkaana. Marraskuussa Etelä-Afrikan Durbanissa järjestettävään kansainväliseen ilmastokokoukseen muotoillaan yhtenäistä EU-kantaa.
Unionin poliittiset päättäjät keskustelevat ehdotuksesta nyt lokakuussa pidettävässä ympäristöministereiden kokouksessa. Mikäli virkamiesten ehdotus hyväksytään myös unionin 27 jäsenmaassa, EU ehdottaa Durbanin neuvotteluissa Kioton pöytäkirjan voimassaolon pitkittämistä.
Kioton pöytäkirjan jatkosta sopiminen on pitkään polkenut paikoillaan. Tavoitekauden jälkeistä aikaa koskevat neuvottelut aloitettiin vuonna 2006. Ongelma on, että moni merkittäviä päästöjä aiheuttava teollisuusmaa ei ole suostunut ratifioimaan pöytäkirjaa. EU vaatii, että pöytäkirjaan sitoutuvat nyt myös Yhdysvallat, Kiina ja Intia.
Kioton pöytäkirja ja kehitysmaat
Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kasvihuonepäästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Kehitysmaille Kioton pöytäkirja ei aseta päästö- vähennysvelvoitteita, mutta se velvoittaa laatimaan ilmastonmuutosta hillitseviä toimintaohjelmia.
Alkuvuodesta EU ajoi aktiivisesti myös kehitysmaita mukaan Kioton pöytäkirjan ratifioimiseen. Vastalahjaksi se on luvannut tukea ilmastoystävällisten toimenpiteiden kehittämistä ”puhtaan kehityksen mekanismin” (Clean Development Mechanism, CDM) avulla. Tämän Kioton pöytäkirjaan sisältyvän työvälineen tarkoitus on tukea ilmastoystävällisen ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa kehitysmaissa.
Jos Kioton pöytäkirjaa pitkitetään EU:n vaatimilla ehdoilla, myös puhtaan kehityksen mekanismin tulevaisuus näyttää valoisammalta. Viime vuonna investoinnit pienenivät viidenneksellä, kun Kioto-neuvottelut polkivat paikoillaan.