Sivun toiminnot
Halonen LDC-kokouksessa: kestävä kehitys ohjenuoraksi
Tasavallan presidentti Tarja Halonen peräänkuuluttaa YK:n vähiten kehittyneiden maiden huippukokouksessa kestävän kehityksen periaatteita. Kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen näkökulman välille on löydettävä tasapaino. Haasteita riittää, ja nyt laadittavalla toimintasuunnitelmalla on saatava todellisia vaikutuksia aikaan. Muutos vaatii presidentin mukaan kaikkien maailman toimijoiden yhteispeliä.
Kestävän kehityksen on toimittava ohjenuorana toimintasuunnitelmalle vähiten kehittyneiden maiden nostamiseksi köyhyydestä, korostaa Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen, puheessaan LDC-maiden huippukokouksessa.
Kestävän kehityksen teema on saanut viime aikoina yhä enemmän huomiota kansainvälisillä foorumeilla. Halonen toimii myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin asettaman kestävän kehityksen paneelin toisena puheenjohtajana.
Kestävä kehitys tarkoittaa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen tasapainoa. Halosen mukaan erityisesti sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen on tärkeää: on tuettava sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vähennettävä eriarvoisuutta. Naisten rooli on kestävän kehityksen edistämisessä keskeinen, mutta heidän voimavarojaan käytetään usein väärin tai niitä ei hyödynnetä lainkaan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisellä voitaisiin Halosen mukaan ehkäistä myös monia konflikteja, jotka ovat usein kehityksen esteenä vähiten kehittyneissä maissa.
Halonen korostaa, että vähiten kehittyneet maat ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen, talouskriisien, ruoka- ja energiakriisien olosuhteissa. Nämä haasteet uhkaavat tehdä tyhjiksi myös jo saavutetut edistysaskeleet.
Uudella toimintasuunnitelmalla on saatava todellisia tuloksia aikaan
Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä ja vähiten kehittyneiden maiden määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä ovat suuria haasteita. Halonen peräänkuuluttaa, että uudella toimintaohjelmalla on saatava todellisia vaikutuksia aikaan. Muutos vaatii kaikkien osapuolten niin vähiten kehittyneiden maiden, kehitysyhteistyökumppaneiden, lahjoittajamaiden, YK-järjestelmän, kansalaisyhteiskunnan, parlamenttien ja yksityisen sektorin yhteisiä toimia.
Virallisen kehitysavun ohella on tuettava erityisesti maiden sisäistä kehitystä. Halonen muistuttaa, että vähiten kehittyneet maat ovat oman kehityksensä parhaita asiantuntijoita. On tärkeää, että ne omistavat voimavaransa ja pystyvät hyödyntämään niitä täysimääräisesti.
Halonen näkee keskeiseksi myös kaupan esteiden vähentämisen. Hän muistuttaa, että EU on toiminut tässä etulinjassa Everything but Arms -aloitteellaan. EBA-aloite sallii 48 köyhimmälle maalle vapaan pääsyn EU:n markkinoille, koskien kaikkia muita tuotteita paitsi aseita.