Sivun toiminnot
Ihmisoikeudet ja johdonmukaisuus esillä uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa
Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma nostaa ihmisoikeudet ja kehitysmaiden omien resurssien tukemisen kehitysyhteistyön keskiöön. Ohjelma päivittää Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön suuntaviivat tälle hallituskaudelle. Kehys kiittää ihmisoikeusnäkökulman lisäksi kehityspoliittisen johdonmukaisuuden korostamista.
Suomen kehityspolitiikan ensisijainen päämäärä on edelleen äärimmäisen köyhyyden poistaminen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Samalla aiotaan yhä selkeämmin keskittyä vähiten kehittyneisiin maihin, joiden omaa roolia kehityksessä tullaan korostamaan. Suomen kahdenvälisiä kumppanimaita ovat jatkossa Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia ja Tansania Afrikassa sekä Aasiassa Nepal ja Vietnam, jonka kanssa siirrytään asteittain muihin yhteistyömuotoihin. Nicaraguassa tullaan keskittymään kansalaisjärjestöyhteistyöhön.
Kehityspolitiikan painopisteitä ovat jatkossa demokraattinen yhteiskunta, vihreä talous, luonnonvarojen kestävä hallinta ja inhimillinen kehitys. Läpileikkaavia teemoja ohjelmassa ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastokestävyyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Keskeisinä painotuksina uudessa ohjelmassa erottuvat ihmisoikeudet ja kehitysmaiden apuriippuvuuden purku esimerkiksi kansallista veropohjaa ja julkisia palveluita kehittämällä.
”Toiminnassa tulevat korostumaan aiempaa enemmän ihmisoikeudet sekä tuki kehitysmaiden omien resurssien käytölle kehitykseen. Samalla kohdennamme omaa työtämme kehitysmaiden tarpeiden, globaalin työnjaon sekä suomalaisen osaamisen ja vahvuuksien perusteella”, kehitysministeri Heidi Hautala toteaa valtioneuvoston tiedotteen mukaan.
Kehys ry pitää ihmisoikeusnäkökulmaa tärkeänä painotuksena.
”Ihmisoikeuslähtöisyys näkyy nyt läpileikkaavasti koko ohjelmassa, mikä on erittäin positiivista ja toimii esimerkkinä erityisesti muille EU-maille”, kiittää Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.
Suomen ihmisoikeusperustainen toimintatapa nojaa jatkossa muun muassa demokraattiseen omistajuuteen, tuloksellisuuteen, avoimuuteen ja johdonmukaisuuteen. Kehys ry kiittää erityisesti kehityspoliittisen johdonmukaisuuden huomioimista ohjelmassa. "Jos ohjelman johdonmukaisuustoimenpiteet saadaan todella aikaiseksi, on Suomi luomassa malleja, joista monet muutkin maat ovat hyvin kiinnostuneita", jatkaa Lappalainen.
Johdonmukaisuusnäkökulmasta ohjelmassa on huomioitu ruokaturvan ohella myös kaupan, muuttoliikkeiden, turvallisuuden ja verotuksen vaikutukset kehitykseen.
Suomi pyrkii myös tukemaan EU:n kehityspoliittisen roolin vahvistamista. EU:n rooli on ohjelmassa huomioitu yhteistyön ja vaikuttamisen kanavana. Lappalaisen mukaan Suomella voisi olla hyvä mahdollisuus tuoda omia painotuksiaan myös EU:n kehityspolitiikkaan.
EU on omassa kehityspoliittisessa Agenda for Change -strategiassaan alleviivannut talouskasvun merkitystä kehityksessä. Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa puolestaan muistutetaan, että talouskasvu ei yksinään riitä vaan sen tulee tuottaa myös tasa-arvoista inhimillistä kehitystä luonnon kantokyky ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus huomioiden.
Uusi ohjelma painottaa kansalaisjärjestöjen tuen kasvattamista ja monenkeskisen yhteistyön lisäämistä. Kehys ry pitää tärkeänä, että kansalaisjärjestöjä on myös kuultu laajasti kehityspoliittisen ohjelman valmisteluprosessissa. Kehys ry laati kannanottoja kehityspoliittiseen ohjelmaan syksyllä 2011 sekä kokosi lausunnon tammikuussa 2012 ilmestyneeseen ohjelmaluonnokseen.
”Kaiken kaikkiaan uutta kehityspoliittista ohjelmaa voidaan pitää hyvänä. Jäämme odottamaan ohjelman täytäntöönpanoa käytännön kehityspolitiikan ja -yhteistyön toiminnoissa”, Lappalainen summaa.
