Useimmat järjestöjen hankkeet tähtäävät ilmastonmuutoksen vaikutusten sopeutumiseen.  Järjestöt ovatkin erityisesti keskittyneet monipuolisemman ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia paremmin kestävän maatalouden kehittämiseen. Yhä enemmän panostetaan myös luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja niiden vaikutusten lieventämiseen.

Niin sanottu vihreä kasvu – eli talouskasvu ilman kohtuutonta ympäristökuormitusta – on tällä hetkellä pinnalla kansainvälisessä ilmastokeskustelussa. Vaikka järjestöhankkeet eivät suoranaisesti tähtää talouskasvuun, järjestöt voivat osaltaan edistää vähähiilistä kehitystä huomioimalla omien hankkeidensa ilmastovaikutukset. Suomen kehitysyhteistyö pyrkii pitkällä aikavälillä olemaan hiilineutraalia. Tavoitteen toteuttaminen järjestöhankkeissa on kuitenkin vasta alkutekijöissään.

Selvityksestä käy ilmi järjestöjen toiveet ilmaston roolin konkretisoitumisesta kehitysyhteistyössä, etelän omistajuuden korostamisesta, järjestöjen vaikuttamistyön helpottamisesta sekä avoimuuden lisäämisestä. Näitä toivottiin erityisesti ulkoasiainministeriön suunnalta. Osa järjestöistä muistutti myös, ettei ilmastonmuutokseen liittyvän työn tule viedä tilaa perinteiseltä kehitysyhteistyöltä.

Lisää etelän ääntä

Järjestöt tekevät ilmastovaikuttamistyötä sekä Suomessa että etelässä. Suomessa painottuu poliittinen lobbaus ja suuren yleisön tietoisuuden lisääminen, kun taas etelässä korostuu paikallisten kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyön tukeminen. Vastaisuudessa suomalaisjärjestöt haluaisivat tuoda etelän ääntä enemmän esille suomalaisessa keskustelussa ja tukea myös etelän järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia omissa maissaan.

Järjestöjen aktiivisuus Euroopan unionin ilmastopolitiikan suhteen puolestaan vaihtelee; useimmat järjestöt seuraavat sitä säännöllisesti. Niiden tiedot EU-rahoitusmahdollisuuksista kuitenkin vaihtelevat huomattavasti, ja vain harvat järjestöt ovat hakeneet EU-rahoitusta.

Ulkoasiainministeriön teettämän selvityksen on toteuttanut toimittaja Juha Rudanko Kehys ry:n koordinoimana.