Istanbulin toimintaohjelma korostaa kaupan ja yksityisen sektorin merkitystä
YK:n neljäs vähiten kehittyneiden maiden huippukokouksen lopputuloksena hyväksyttiin uusi toimintaohjelma, jolla pyritään parantamaan maailman köyhimpien maiden mahdollisuuksia nousta köyhyydestä. Ohjelma on pitkälti linjassa edellisen Brysselin toimintaohjelman kanssa, mutta siinä korostetaan nyt enemmän yksityisen sektorin ja kaupan merkitystä kehityksen moottoreina.
Istanbulin huippukokouksessa saatiin 13. toukokuuta koottua kymmenvuotinen toimintaohjelma vähiten kehittyneiden maiden nostamiseksi köyhyydestä. Vähiten kehittyneet maat asettivat itselleen kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan puolet näistä maista kykenisi nousemaan ryhmästä seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Avunantajat asettivat tavoitteekseen lisätä LDC-maille ohjattavaa apua 0.15-0.20 prosenttiin bruttokansantulosta. Myös nousevien talouksien rooli kehitysmaiden tukemisessa nousi vahvasti kokouksen agendalle. Samalla avunantajamaat haluavat tiukentaa avunsaannin ehtoja ja vaativat suurempaa tilivelvollisuutta avunantajamailta.
Vastuu kehityksestä on maailmanlaajuisesti yhteinen, toimintaohjelmassa linjataan.
Kauppa ja kehitysapu täydentävät toisiaan
Toimintaohjelmassa korostetaan kestävän taloudellisen kasvun merkitystä köyhyyden kitkemiseksi. Erityisesti köyhimpien maiden tuotannollista kapasiteettia sekä maataloutta halutaan vahvistaa ja kehittää. Lisäksi painotetaan LDC-maiden omistajuutta ja vastuuta omasta kehityksestään.
Myös markkinoille pääsyn helpottaminen nousi agendalle ja EU onkin uudistuksen alla olevan tullietuusjärjestelmänsä kanssa edelläkävijä tällä saralla. Maailmanlaajuiseen tullietuusjärjestelmään tähdänneet Doha-neuvottelut ovat tosin jääneet vaille merkittäviä saavutuksia. Kansainvälinen yhteisö ei ole saanut solmittua yhteistä sopimusta tullietuuksista.
Doha-neuvotteluiden onnistuminen ja monenkeskisen kauppajärjestelmän luominen olisi ensiarvoisen tärkeää vähiten maiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi, vetosi Iso-Britannian parlamentin kansainvälisestä kehityksestä vastaava Stephen O’Brien neuvotteluiden aikana.
Toiminta-ohjelma linjaakin, että Doha-neuvotteluita tulisi jatkaa, jotta yhteisymmärrykseen päästäisiin. Näin vähiten kehittyneiden maiden asema markkinoilla paranisi ja tavoitteet köyhyyden kitkemiseksi voitaisiin saavuttaa asetetussa aikataulussa.
Vaikka toimintaohjelma korostaa kauppaa ja yksityistä sektoria kehityksen moottoreina, huomioidaan siinä kuitenkin, että vähiten kehittyneet maat ovat edelleen hyvin riippuvaisia kehitysavusta. Monille maille virallinen kehitysapu (ODA) on merkittävä osa kansallista budjettia. Ohjelmassa painotetaan myös, että taloudellisen kasvun on oltava kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kauppa- ja kehityspolitiikan on toimittava siten johdonmukaisesti ja toisiaan täydentäen.