EU:n suhteita sen kuuteen itäiseen naapurimaahan (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä) on vuodesta 2009 alkaen kehitetty Iiäisen kumppanuuden puitteissa. Tavoitteena on edistää poliittista vakautta ja talouskasvua kumppanimaissa, tukea demokratiakehitystä ja poistaa vähittäin liikkumisen esteitä EU:n ja sen itäisten naapurimaiden väliltä. Itäisen kumppanuuden politiikkaa toteutetaan sekä kahdenvälisesti että monenvälisten temaattisten platformien kautta.

Myös kansalaisyhteiskunta on järjestäytynyt itäisen kumppanuuden puitteissa. Ensimmäinen Itäisen kumppanuuden kansalaisjärjestöfoorumi järjestettiin Brysselissä 2009 ja toisen kerran foorumi kokoontui Berliinissä 18–19.11.2010. Vaikka tiellä on vielä monia haasteita, on foorumi kuitenkin jo ensimmäisen vuotensa aikana osoittanut olevansa varteenotettava kansalaisyhteiskunnan vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen kanava.  

Lupauksia ja haasteita

Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin saamasta huomiosta EU:n tasolla kertoo osaltaan unionin laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komissaari Stefan Fülen avauspuheenvuorossaan esittämä luonnehdinta foorumista yhtenä kumppanuuspolitiikan dynaamisimmista osista. Toisaalta hän toivoi foorumin tuottavan vielä konkreettisempia ehdotuksia siitä miten kansalaisyhteiskunta voisi parhaiten edistää itäisen kumppanuuden tavoitteiden toteutumista. Tämä onkin edelleen keskeinen haaste teemoiltaan ja osallistujajoukoltaan hyvin laaja-alaiselle foorumille.

Berliinin foorumissa kiinnitti huomiota toisaalta kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan runsaslukuinen ja aktiivinen edustus ja toisaalta EU-maista tulevien toimijoiden vähäisyys: itäiseen kumppanuuteen vahvasti panostavien Saksan ja Puolan lisäksi vain harva unionin jäsenmaa oli edustettuna. Useissa puheenvuoroissa esitettiinkin toive vielä avoimemman ja inklusiivisemman foorumin puolesta.

Foorumin ensimmäisen vuoden aikana kumppanimaissa on luotu kansallisia järjestöjen verkostoja valmistelemaan järjestöjen kantoja foorumissa käsiteltäviin teemoihin. Erityisen aktiivista organisoituminen oli ollut Valko-Venäjällä, jossa kansallisella platformilla on jo yli 100 jäsenjärjestöä. Toisaalta esimerkiksi Ukrainassa ja Moldovassa tietty skeptisyys suhtautumisessa itäisen kumppanuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin on ollut näkyvissä myös foorumiin liittyvässä työssä. 

EU:lta toivotaan lisää avoimuutta ja resursseja

Foorumin työ tapahtuu pääosin neljässä työryhmässä, jotka noudattelevat monenvälisen valtiotason yhteistyön platformien temaattista jakoa. Kansalaisyhteiskunnan intressit tulevat kuitenkin esiin painotuseroissa: esimerkiksi energiaturvallisuus-platformia vastaava työryhmä käsittelee laajasti energiaa, ilmastonmuutosta ja ympäristöä sekä näiden kytköksiä esim. talous- ja turvallisuuskysymyksiin. Kuluneen vuoden aikana työryhmät ovat tehneet paljon valmistelutyötä saadakseen aikaan EU:n toivomusten mukaisesti konkreettisempia toimintaehdotuksia eri temaattisilta alueilta, ja tässä olikin onnistuttu olosuhteisiin nähden varsin hyvin.

Tiedonsaanti ja vaikuttaminen itäisen kumppanuuden viralliseen yhteistyöprosessiin oli osoittautunut yhdeksi foorumin ensimmäisen toimintavuoden suurimmista haasteista.  Työryhmien osallistumismahdollisuudet platformien kokouksiin ovat jääneet hyvin rajatuiksi, eivätkä työryhmät olleet myöskään saaneet virallisia dokumentteja ajoissa kommentoitavakseen. EU:n taholta toivottiinkin yleisesti sekä enemmän resursseja foorumin ja työryhmien tukemiseen että myös suurempaa avoimuutta, joka mahdollistaisi foorumilta sille asetettujen odotusten paremman täyttämisen.

Berliinin foorumin korkean tason puheenvuorot kuitenkin lupailivat suurempaa panostusta EU:n suunnalta, ja itäinen kumppanuus tuleekin todennäköisesti saamaan merkittävästi painoarvoa Unkarin ja Puolan EU-puheenjohtajuuskausina 2011. Seuraavan kerran itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi tulee kokoontumaan Poznanissa Puolassa marraskuussa 2011. Sitä ennen foorumilla on kuitenkin edessään työntäyteinen vuosi.  

Lisätietoa itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumista

Lisätietoa itäisestä kumppanuudesta komission sivuilla