Sivun toiminnot
Järjestöt: EU näkymätön Busanissa
Etelä-Korean Busanissa järjestetty avun tuloksellisuuteen keskittyvä huippukokous on päättynyt tänään. Lopputulos oli pettymys erityisesti kansalaisjärjestöille ja kunnianhimoisimmille avunantajille, sillä konkreettiset sitoumukset ja tavoitteet jäivät toteutumatta. Erityisesti EU:n passiivinen rooli maailman suurimpana avunantajana herätti paljon arvostelua.
Loppuasiakirjaan kirjatut lupaukset jäivät laihoiksi. Esimerkiksi Suomen kehitysministeri Heidi Hautalan kokouksessa voimakkaasti ajama oikeusperustaisuus kehityspolitiikan kulmakivenä jäi vain pieneksi maininnaksi. Myöskään kansalaisjärjestöjen roolia ja toimintamahdollisuuksia paremman avun edistäjinä ei otettu riittävästi huomioon.
Kehityspoliittinen johdonmukaisuus mainittiin loppuasiakirjassa lyhyesti. Pyrkimys kestävään kehitykseen nähtiin tehokkaan kehitysyhteistyön päämääränä. ”Tässä prosessissa on tärkeää tiedostaa eri politiikka-alojen välinen suhde ja kehityspoliittisen johdonmukaisuuden merkitys, jotta köyhät maat voisivat paremmin hyötyä esimerkiksi investointien ja kaupan tuomista mahdollisuuksista”, lausuttiin loppuasiakirjassa.
Kansalaisjärjestöt olivat pettyneitä EU:n vaatimattomaan rooliin Busanissa. ”Johtajuuden puuttuessa EU:n jäsenmaat eivät toimineet yhtenäisesti ja niiden geopoliittiset intressit nousivat paremman avun yläpuolelle”, toteaa Justin Kilcullen eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDista.
Suurin uutinen Busanin viimeisenä päivänä oli Kiinan ja Intian paluu neuvottelupöytiin. Vahvasta sitoutumisesta ei tosin voida puhua, sillä uusien avunantajien varalle loppupöytäkirjaan kirjattiin kappale, jossa todettiin sitoumuksien perustuvan vapaaehtoisuudelle. Uusilta toimijoilta ei odoteta yhtä vahvoja periaatteita, sillä näillä mailla on työtä vielä omien maidensa köyhyyskysymysten ratkaisemisessa. Tästä huolimatta on merkittävää saada suuret talousmahdit mukaan, sillä pohja keskustelulle ja uusille neuvotteluille on luotu.
Busanin näkyvämmäksi rooliksi jäi sitouttaa uudet avunantajat mukaan osaksi kansainvälistä kehityspolitiikkaa, vaikka se valitettavasti tapahtui muiden tavoitteiden kustannuksella. Jos Busanin lopputulemia vertaa muihin avun tuloksellisuutta käsitelleisiin kokouksiin, voi nähdä, että Pariisin kokouksen päätavoite oli nostaa keskusteluun yhteiset nyt jo vakiintuneet periaatteet kuten omistajuus, avun läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Accrassa kansalaisyhteiskunnalle annettiin puolestaan ensimmäistä kertaa merkittävä rooli neuvotteluissa. Busaniin kohdistuvat odotukset liittyivät monella tapaa Kiinan tulevaan rooliin aputoimijoiden joukossa ja niin nyt myös kokouksen loppulauselmasta noussut kritiikki kiinnittyy juuri tähän kysymykseen.
Loppuasiakirjassa tilanne nähtiin näin: ”Nyt kaikki toimijat luovat ensi kertaa yhdessä uudet ja entistä osallistavammat tavoitteet kehitykselle. Eri toimijat osallistuvat näihin periaatteisiin yhteisten tavoitteiden, jaettujen periaatteiden, mutta vielä tässä vaiheessa eriävien sitoumuksien kautta. ”
Keskustelut eivät kuitenkaan ole vielä ohi. Uudet monitorointia koskevat kaikkia toimijoita sitovat periaatteet päätetään vasta Kesäkuussa 2012. ”Vasta kuuden kuukauden kuluttua tiedämme onko nyt sovitun luurangon ympärillä lainkaan lihaa , muistuttaa Greg Adams Oxfamilta. Työ siis jatkuu.