Paneelikeskustelu kehityspolitiikasta keräsi yhteen joukon kansalaisjärjestöjen edustajia. Virallisina puhujina edustivat europarlamentaarikko Heidi Hautala, Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, ulkoasianministeriön kehityspoliittisen osaston yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikön päällikkö Timo Olkkonen sekä ulkopoliittisen instituutin tutkija Marikki Stocchetti. Keskustelua ohjasi Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.

Ulkosuhdehallinnon perustaminen herätti keskustelijoissa sekä toiveita että huolta. Mahdollisuudeksi nähtiin aiempaa yhtenäisemmän kehityspolitiikan ajaminen, jolloin EU:n vaikutusvalta globaalina toimijana olisi merkittävämpi. Ulkosuhdehallinto tarjoaa unionille tilaisuuden toimia kehitysmaissa systemaattisemmin ja johdonmukaisemmin.

Kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ajaminen vaatii kansalaisjärjestöilta aktiivista panosta, muuten näkökulma saattaa jäädä huomioimatta, muistutti ulkopoliittisen instituutin tutkija Marikki Stocchetti. On myös tarkasti mietittävä, mitä johdonmukaisuus konkreettisesti merkitsee. Kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitys kasvaa, on pelkona, että kehityspolitiikasta tehdään väline muiden ulkopoliittisten tavoitteiden edistämiseen.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala ja kansalaisjärjestöt toivoivat ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksille suurempaa painoarvoa EU:n kehityspolitiikassa. Hautala piti räikeänä epäkohtana sitä, että EU-tukea on annettu diktaattoreiden hallitsemille maille, joissa on esiintynyt räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää.  Pohjois-Afrikan kuohunta näyttäisi tuovan tiukempaa ehdollisuutta EU:n kehitysapuun, mitä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä.

Arvo- vai reaalipolitiikkaa?

Tulisiko kehityspolitiikkaa tehdä arvo- vai reaalipolitiikan näkökulmasta sekä mikä on arvojen suhde avunantajan intresseihin ja reaalipolitiikkaan? Nämä kysymykset herättivät tilaisuudessa vilkasta keskustelua. Erityisesti kansalaisjärjestöjen edustajat peräänkuuluttivat, että Euroopan ulko- ja kehityspolitiikan tulisi selkeästi perustua yhteisesti määriteltyihin arvoihin, jotka eivät ole taloudellisten intressien sanelemia.

Demo ry:n toiminnanjohtaja Sari Varpama huomautti, että jako arvo- ja reaalipolitiikkaan on keinotekoinen. Reaalipolitiikankin taustalla on arvolähtökohtia eli politiikkaa ilman arvoja ei ole olemassa. Arvot on siten määriteltävä selkeästi ja toimittava johdonmukaisesti niiden edistämiseksi.

Ulkoministeriön edustaja Timo Olkkonen muistutti, että toisaalta valitulla arvopolitiikallakin voi olla seuraamuksia, joita ei voida samoista arvolähtökohdista hyväksyä. Jos tukea jätetään antamatta maille, joiden poliittinen järjestelmä syrjii kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansanryhmiä, saavutetaanko päämääriä, joihin on pyritty?

Kehityspolitiikka on sektorina muutoksen tilassa. Huomionarvoista on esimerkiksi se, että EU-maissa on yhä vähemmän erillisiä kehitysministereitä vastuussa kehityspolitiikasta. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalaisen mukaan kansalaisjärjestöjen toimijoilla onkin muutosten myötä yhä merkittävämpi rooli EU:n kehityspolitiikan agendalla. Kansalaisyhteiskunnan aktiivisella toiminnalla ja keskustelun ylläpitämisellä voidaan aktiivisesti myötävaikuttaa kehityspoliittisten tavoitteiden huomioimiseksi EU:n ulkosuhteissa.

Ulkosuhdehallinnon toimivuutta ja EU:n yhtenäisyyttä testataan tällä hetkellä käytännössä Pohjois-Afrikassa. Ashtonin ensimmäinen arvio instituution toiminnasta ilmestyy joulukuussa. Kehys seuraa aktiivisesti tilannetta ja järjestää jatkossakin tilaisuuksia ulkosuhdehallinnosta kehityspolitiikan näkökulmasta.