Kansalaisjärjestöt korostavat kannanotossaan, että köyhyyden vähentämiseen tähtäävään työhön on saatava mukaan kaikki käytettävissä olevat resurssit, sillä kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli ruohonjuuritason toimijoiden aktivoijina. Järjestöt toteavat osallismahdollisuuksiensa kaventuneen YK:n vuosituhattavoitteita koskevien kokousten valmistelevissa työryhmissä, sillä viikon päästä alkavan MDG-tarkastelukokouksen yhteydessä on tähän mennessä järjestetty vain yksi kuulemistilaisuus, johon kansalaisjärjestöt pääsivät mukaan.

Peruskoulutus, tasa-arvo ja poliittinen läpinäkyvyys painopisteiksi

YK-liitto, Kepa ja Kehys toivovat viestissään Tasavallan presidentille, että Suomi pyrkisi vaikuttamaan 65. yleiskokouksen yhteydessä pidettävässä MDG +10 -tapahtumassa erityisesti peruskoulun turvaamiseksi, sukupuolten välisen tasa-arvon ja äitiysterveyden parantamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen laajentamiseksi.

Järjestöt korostavat myös, että kehityspoliittinen johdonmukaisuus on keskeinen työkalu vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Köyhyyden vähentämisen ja pitkällä tähtäimellä poistamisen tulee olla Suomen sekä EU:n kehityspolitiikan päätavoite ja kehityspoliittiset tavoitteet on kehityspolitiikan lisäksi otettava huomioon myös muilla politiikan aloilla.

Kehitysrahoitussitoumuksissa pysyminen edellytys vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle

Kansalaisjärjestöt muistuttavat viestissään, että EU-maat ovat edelleen kaukana kehitysaputavoitteistaan samalla, kun YK:n vuosituhattavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta.
Vanhat EU-maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,56 prosenttiin alueen bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Prosenttiosuus on kuitenkin jäämässä 0,46:een.
Tilannetta huonontaa entisestään se, että EU-maat ovat laskeneet vuoden 2009 tilastoihin 3,8 miljardin euron edestä kuluja, jotka eivät tuo uusia resursseja kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen.

Suomen osalta kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen 2010 vain 5 miljoonalla eurolla. Elokuun budjettiriihessä hallitus päätti kuitenkin nostaa vuoden 2011 kehitysyhteistyömäärärahoja 108 miljoonalla vuoden 2010 tasosta. Järjestöt pitävät tätä kehitystä suuresti arvossa, mutta kantavat samanaikaisesti huolta siitä, miten korotus kohdentuu köyhyyden vähentämiseen ja eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseen. Järjestöt ilmaisivat huolensa myös Kööpenhaminassa kehitysmaille luvatun ilmastorahoituksen tilanteesta ja painottavat, että rahoituksen tulee olla lisäistä aiemmin annettuihin kehitysrahoitussitoumuksiin nähden.

Eeva Hurmalainen

Lue koko lainattu uutinen YK-liiton verkkosivuilta.