Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) järjestämässä tilaisuudessa ääneen pääsivät eri alojen asiantuntijat sekä monikymmenpäinen yleisö. Muun muassa Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius muistutti, että sivistystyön alalla on 1,1 miljoonan ihmisen potentiaalinen kohderyhmä, joka on toistaiseksi jäänyt paljolti huomiotta kansainvälisyyskasvatuksen kentällä.

OKM:n kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi sekä korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen korostivat, että kansainvälisyyskasvatus on saatava poliittiselle agendalle, sillä muuten se jää yksittäisten toimijoiden omalle vastuulle. Kentän moniulotteisuus myös vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Muun muassa ministeriöt, paikallisviranomaiset, opettajankoulutuslaitokset ja kansalaisyhteiskunta täytyy saada vuoropuheluun keskenään.

Arvioinnin tekijä professori emerita Rauni Räsänen kävi läpi esityksessään käsitteellistä keskustelua muun muassa kansainvälistymisen, globaalin vastuun ja kestävän kehityksen välillä. Räsänen huomautti KVK 2010 -ohjelman olleen uraauurtava, ensimmäinen kvk-strategia koko Euroopassa. Ohjelman heikkoutena on kuitenkin ollut tunnettuuden, seurannan ja resurssien puute. Vastuutahoista osa on jäänyt liian epämääräisiksi ja toimenpiteistä osa liian abstrakteiksi. Räsänen painotti, että laajan ja moninaisen kansalaisjärjestökentän rooli ja asiantuntemus kansainvälisyyskasvatuksessa tulee tunnustaa.

Eurooppalaisen virkamiesverkoston GENEn Eddie O'Loughlin esitteli vuonna 2004 tehdyn vertaisarvioinnin seurantaraporttia Suomen kansainvälisyyskasvatustyöstä. O'Loughlin ylisti Suomea yhtenä johtavista maista kansainvälisyyskasvatuksessa. Hän suositteli jatkossa vertailua muiden maiden strategioihin ja yhteistyötä esimerkiksi Norjan tai Puolan kanssa.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen johdatteli keskusteluun, jota käydään kansainvälisyyskasvatuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä. Monien eri sektorien toimijoita yhdistävä multi-stakeholder -malli on todettu toimivaksi työmuodoksi eurooppalaisella tasolla, ja EU-maista jo esimerkiksi Portugalissa on edetty yhä vahvemmin tähän suuntaan. Myös KVK 2010 -ohjelman arvioinnin suosituksissa kehotetaan poikkihallinnollisen ryhmän perustamista ohjelman koordinointia ja seurantaa varten.

Kansalaisyhteiskunnan rooli tulee olemaan merkittävä myös KVK 2010 -ohjelman jälkeisessä työssä. On tärkeää huolehtia siitä, että järjestökenttä on hyvin edustettuna mahdollisessa jatkotyöryhmässä, ja että järjestöt nähdään tuensaajien lisäksi myös alan asiantuntijoina. KVK 2010 -ohjelman jatkotoimenpiteitä pohditaan myös Kehyksen KVK-referenssiryhmän seuraavassa kokouksessa 18. maaliskuuta.

Lisää aiheesta:

Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelman arviointi OKM:n verkkosivuilla

Professori Rauni Räsäsen powerpoint -esitys arvioinnista (pdf)

Pääsihteeri Rilli Lappalaisen powerpoint -esitys arvioinnista (pdf)