Seminaarin keskeisiksi teemoiksi nousivat Suomen menestyksekkään rauhanvälityskokemuksen hyödyntäminen, kapasiteetin rakentaminen tulevaisuudessa sekä eri sidosryhmien rooli näissä pyrkimyksissä.

Seminaarin ensimmäisessä paneelissa kuultiin ulkoasiainministerin Alexander Stubbin, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen sekä ulkoministeriön Afrikan sarven erityisedustaja Pekka Haaviston visioita rauhanvälityksestä.

Ulkoministeri Alexander Stubb painotti, että Suomen rauhanvälitysprofiilin luomisen on oltava kansallinen projekti, jossa vahvempaa rauhanvälityskapasiteettia rakennetaan yhteisvoimin. Stubb peräänkuulutti myös rauhanvälityksen nostamista keskeiseksi painopistealueeksi seuraavassa hallitusohjelmassa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen huomautti puheenvuorossaan rauhantyön olevan paljon laajempi käsite kuin rauhanvälitys, joka on vain osa konfliktineston, kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen kokonaisuutta.

Myös rauhantyön rahoitus herätti vilkasta keskustelua seminaarissa. Ministeri Stubb ehdotti vakausrahaston perustamista, johon kanavoitaisiin sekä ODA – kelpoisia määrärahoja että muita varoja.

Ministeri Väyrynen ei puolestaan kannattanut ehdotusta, sillä tämä siirtäisi varoja pois toimivan kehitysyhteistyömäärärahajärjestelmän piiristä, jossa sovelletaan kehitysyhteistyön varainkäyttöä koskevia tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyviä menettelytapoja.

Kansalaisjärjestöt avainasemassa rauhantyössä

Seminaarissa oltiin yksimielisiä siitä, että järjestöillä on paljon annettavaa rauhantyössä.  Esimerkiksi kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöillä on pitkä käytännön kokemus rauhantyöstä ruohonjuuritasolla köyhyydestä kärsivillä kriisialueilla. Myös rauhanvälityksessä järjestöjen asema on keskeinen, sillä valtiolliset toimijat voivat olla jopa este neuvottelujen etenemiselle. Konfliktitilanteissa järjestöt ovat usein ainoita toimijoita, jotka pystyvät viemään välitystoimintaa eteenpäin. Myös maahanmuuttajien yhteyksiä ja kokemusta kannattaisi seminaarin osallistujien mielestä hyödyntää rauhantyössä nykyistä enemmän.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen painotti puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen arvokasta osaamista sekä sitoutumista rauhantyöhön.

”Rauhanvälitysprofiilin käytännön toteutuksessa olisi tärkeää ottaa kansalaisjärjestöt mukaan jo suunnitteluvaiheessa sekä hyödyntää myös kehitysmaiden omia kansalaisjärjestöjä", Lappalainen linjasi.

Järjestöt tekevät rauhantyössä paljon näkymätöntä taustatyötä, jolle kaivataan myös tunnustusta. Taustaosaaminen on keskeisessä roolissa, mikäli Suomen rauhanvälityskapasiteettia aiotaan kasvattaa.  Seminaarin loppupäätelmänä olikin koota yhteen suomalaiset alan toimijat tekemään tiiviimpää yhteistyötä asian edistämiseksi tulevaisuudessa.