Jatkuvan kriisin aikakaudella talouskasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen tavoitteet rajaavat paljolti yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon liikkumatilan. Kehyksen kuluvana syksynä järjestämää kasvukeskustelusarjaa jatkettiin pureutumalla kasvuorientoituneen yhteiskuntamme ongelmakohtiin vapaaseen kasvuun, vihreän kasvuun ja degrowth - ajatteluun perustuvien näkökulmien kautta.

On tärkeää huomioida, ettei kasvun ja hyvinvoinnin suhde ole suoraviivainen: neljä miljardia ihmistä elää tällä hetkellä alle viidellä eurolla päivässä, ja talouskasvun hedelmät jakautuvat vain harvoille. Bottom of the pyramid – ajattelun mukaan nykyiset liiketoimintamallit eivät tuo hyvinvointia niille, jotka talouskasvua oikeasti tarvitsisivat. Huomion olisikin kohdistuttava aidosti osallistavaan kasvuun, peräänkuulutti Teija Lehtonen Aalto-yliopistosta.

"Kuinka kauan on mahdollista jatkaa kasvua, jossa yksi suomalainen kuluttaa luonnonvaroja 4-5 kertaa yli maapallon kestokyvyn joka vuosi?", kysyi Timo Järvensivu Aalto-yliopistosta. Yhteiskunnissa tarvitaan toki talouskasvua, mutta globaalin talouskasvun rajat on jo kohdattu. Suomen degrowth- liikkeessä toimiva Järvensivu painottikin, ettei degrowth tarkoita pyrkimystä negatiiviseen kasvuun, vaan pikemminkin hyvinvoinnin ja jakamisnäkökulman asettamista etusijalle.

Joosia Miettinen Fabrum Oy:stä puolestaan korosti degrowth-ajattelun edellyttävän sääntelyn lisäämistä ja niiden tikkaiden potkimista, joita nykyjärjestelmän menestyjiksi nousseet ovat kiivenneet. Sääntely on tehtävä yhdessä sellaisilla pelisäännöillä, jotka myös vähemmän kehittynyt maailma voi hyväksyä. Iso paino kestävämmässä tulevaisuudessa tulee olemaan teknologian hyödyntämisellä ja yrittäjyyden lisäämisellä.

Muutoksen resepti?

Keskustelussa pohdittiin myös keinoja muutoksen käynnistämiseen. Joosia Miettisen mukaan rajut taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät yhtenäistä toimintaa "talvisodan hengessä". Tällä hetkellä kuilun reuna ei kuitenkaan ole vielä niin lähellä, että ymmärrettäisiin radikaalien toimenpiteiden tarve. Yhtenä vaihtoehtona olisi luoda houkutteleva visio paremmasta tulevaisuudesta, joka kannustaisi ihmisiä muuttamaan toimintatapojaan, Miettinen ehdotti.

"Kestävämmän kasvun saralla tehdään jo paljon hyvää, kuilun reuna on jo ylitetty ja taloudelta vaaditaan radikaaleja muutoksia. Siksi ei riitä pelkästään se, että tehdään hyvää, vaan lisäksi tulisi myös purkaa pahaa", Timo Järvensivu huomautti.

Myös globaalilla kasvatuksella on keskeinen merkitys muutoksen edistäjänä, seminaarissa todettiin. Tulevat sukupolvet olisi tärkeää kouluttaa ymmärtämään näitä kysymyksiä osana maailman realiteetteja ja laajempaa kokonaisuutta. Seppo Kalliokoski Suomen Lähetysseurasta korosti, että ihmiset tulisi kouluttaa kokonaisvaltaiseen vastuuseen, ja tämän yksilön kokemuksesta lähtevän vastuun kautta yritykset ymmärtäisivät mistä on kyse. Yrityksellä itsellään ei ole omaatuntoa, mutta yrittäjällä on, ja siksi yksilön roolia ei saakaan unohtaa.

Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen painotti paluuta yksilön vastuuseen. Jokaisen olisi kyettävä näkemään oma roolinsa ja sitä kautta ryhdyttävä toimintaan. Tätä varten onkin tärkeää puhua asioista ihmisten kielellä. Abstrakti käsitteellinen keskustelu samanmielisten kesken harvoin vie asioita eteenpäin.