Sivun toiminnot
Kehitysyhteistyön laatu parantunut, kauppapolitiikassa edelleen kehitettävää
Suomen kehitysyhteistyötä ja sitä tukevaa kauppapolitiikkaa käsittelevien arviointien mukaan kehitysyhteistyön laatu on parantunut, mutta kauppaa tukevassa kehitysavussa on vielä parannettavaa, kertovat ulkoasiainministeriön verkkosivut.
Kehitysyhteistyön laatua mittaavan arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten kansainväliset avunantajat ovat onnistuneet sitoutumaan vuonna 2005 allekirjoittamansa Pariisin julistuksen tavoitteisiin. Samalla avunantajat ja kumppanimaat lupasivat kehittää yhteistyötä niin, että se perustuu entistä enemmän kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin. Tällä hetkellä Suomi on julistuksen tavoitteissa EU:n keskitasoa ja OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Kansainvälisen arviointiryhmän johtajan Bernard Woodin mukaan Suomi onkin osallistunut aktiivisesti kehitysyhteistyön laadun parantamiseen.
Kehityspolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala pitää tulosta merkkinä siitä, että Suomen antama apu todellakin menee perille. Vaikka eteenpäin on menty, työsarkaa riittää myös jatkossa: kumppanimaita tulee kannustaa avoimuuteen, minkä lisäksi avunantajien tulee edelleen kehittää omia toimintatapojaan, muistuttaa Hautala. ”Parempia kehitystuloksia saadaan vain, jos kaikki osapuolet ovat valmiita muutokseen.”
Riippumattomassa arvioinnissa oli mukana yli 50 maata ja järjestöä. Suomi tuki Afganistanin ja Mosambikin maaevaluointeja.
Strategisempaa kauppapolitiikkaa
Niin ikään Suomen kauppapolitiikan kehityspoliittisesta ulottuvuudesta on valmistumassa arviointi. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyötä käsittelevä toimintaohjelma käynnistettiin vuonna 2008 EU:n hyväksyttyä Aid for Trade –strategian.
Evaluointiryhmää johtaneen Kate Birdin mukaan Suomi on onnistunut ohjelman käynnistämisessä, mutta sen fokusoinnissa olevan vielä kehitettävää. Hankkeen nopea käynnistäminen ja kauppaa tukevan kehitysavun väljä määrittely ovat aiheuttaneet epätietoisuutta uuden käsitteen sisällöstä, huomauttaa Bird.
Lähestymistapaa tulisikin kehittää strategisemmaksi ja hankkeiden määrää tiivistää. Niin ikään yhteyksien luominen toimijoiden ja toimintojen välille tulisi olla tehokkaampaa; esimerkiksi Kaakkois-Aasian energiahankkeet tekevät kiinnostavia asioita, mutta eivät linkity innovaatiosektoriin lainkaan.
”Yhteistyötä koko suomalaisen yhteiskunnan kanssa on vahvistettava”, toteaa raporttia kommentoinut kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin.
Ulkoministeriö tekee arvioinnin pohjalta päätöksen jatkotoimenpiteistä ja raportoi niiden toteutumisesta kahden vuoden kuluttua.