Itämeri-Välimeri -seminaarissa nostettiin esille Pohjois-Afrikan tilanne ja EU:n asema eteläisten naapurien tilanteen setvimisessä. Puhujat painottivat, että EU:n on ojennettava aktiivisesti auttava kätensä, mutta samalla sen tulisi pysyä nöyränä.

EU:n ei tulisi toimia holhoavasti, painotti Egyptin lähettiläs Maasoum Marzouk. Hän muistutti, että Egyptin demokratisoitumisprosessi on käynnistynyt kansalaisyhteiskunnan sisältä, ilman ulkoisia välikäsiä.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on Pohjois-Afrikan demokratisoitumisprosessin onnistumiselle tärkeä voimavara. Myös taloudellisen tilanteen parantuminen on keskeinen edellytys tilanteen rauhoittamiseksi, muistutti Tampereen Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksen professori Tuomo Melasuo.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr kritisoi Välimeri -kehystä Pohjois-Afrikan kuohunnan yhteydessä keinotekoiseksi. Kyse on arabimaailman vallankumouksista, ei Välimeren vallankumouksista. Tuomo Melasuo puolusti kuitenkin Välimeri-kehystä muistuttaen, että Välimeren kansalaisyhteiskuntatoimijoiden aktiivisella yhteistyöllä voidaan tukea Pohjois-Afrikan demokratisoitumista.

Työryhmät painottivat kansalaisyhteiskunnan dialogia

Seminaarin työryhmät, jotka käsittelivät Itämeri-Välimeri-yhteistyötä ympäristöön, siirtolaisuuteen ja kulttuuriin liittyvien teemojen kautta, toivat esille hyviä ja konkreettisia kehitysehdotuksia seminaarilaisten pohdittavaksi.

Ympäristötyöryhmässä todettiin, että ympäristönäkökulman on oltava läpileikkaava teema niin poliittisessa kuin kulttuurienkin välisessä dialogissa. Ympäristöongelmat vaikuttavat maihin yli rajojen eli ongelmat koskettavat yhtäläisesti kaikkia. Tämä pitäisi ottaa huomioon erityisesti talouspolitiikassa, sillä pitkällä tähtäimellä ympäristöongelmat vaikuttavat talouden kehitykseen negatiivisesti. Näiden tärkeiden kysymysten edistämiseksi tarvitaan kansalais- ja ympäristöjärjestöjen aktiivista yhteistyötä, dialogia ja ympäristökasvatusta.

Siirtolaisuustyöryhmä painotti, että EU:n sisäistä siirtolaisuuspolitiikkaa on johdonmukaistettava ja sen tulee huomioida selkeämmin Etelän näkökulma. Mikäli EU suosii koulutettuja siirtolaisia, syntyy kehitysmaissa aivovuotoa, joka osaltaan estää maiden kehittymistä. Koulutusta vastaavan työn saamista olisi myös helpotettava. Siirtolaiset tulisi sisällyttää EU:n päätöksentekojärjestelmään, jossa siirtolaisuuspolitiikkaa ja käytäntöjä linjataan.

Kulttuurien välisen dialogin onnistumisen edellytys on koulutus, jossa niin yhteiset arvot kuin oman kulttuuriperän tuntemus ovat keskeisiä, muistutti kulttuurityöryhmä. Myös kriittisen ajattelun ja ”toiseuden” opetus nähtiin tärkeäksi.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen totesi työryhmien ehdotuksien olevan tärkeä pohja Itämeri-Välimeri – yhteistyön jatkolle. Alueet kohtaavat monia yhteisiä haasteita, joiden ratkaisuja pohdittaessa eri toimijoilla olisi paljon annettavaa toisilleen. Myös EU:n käyttämän makroalue-mallin kehittämisen näkökulmasta alueiden välisen dialogin tukeminen olisi hyödyllistä.

Yhteistyön jatkon kannalta Mustanmeren alueen kytkeminen mukaan yhteistyöakseliin voisi myös olla hedelmällinen mahdollisuus. Pohjois-Afrikan kansannousut ovat vauhdittaneet tarvetta vanhojen yhteistyömallien uudelleenarviointiin, ja uutta yhteistyötä suunniteltaessa kansalaisyhteiskunnan rooli on keskeisessä roolissa. Itämeri-Välimeri-akseli voisikin muodostua yhdeksi uuden yhteistyön kehyksistä: jos haluamme sitä, nyt on aika toimia.

Osallistu keskusteluun blogissa "Baltic-Mediterranean Axis: A New Framework for cooperation?"!

Lue lisää:

• Anna Lindh- säätiön toiminnanjohtaja Andreu Claretin haastattelu