Sivun toiminnot
Komissio esittää tuntuvaa lisäystä EU:n kehitysrahoitukseen
Euroopan komissio julkaisi 7. joulukuuta EU:n ulkosuhteiden rahoitusohjelmia koskevat lainsäädäntöehdotukset. Nämä ehdotukset ovat kiinteä osa EU:n tulevaa rahoituskehystä vuosille 2014-2020 koskevia suunnitelmia. Komissiolta olisi luvassa lisärahaa EU:n ulkosuhdehallintoon ja viralliseen kehitysapuun esitettiin jopa 25 prosentin korotusta. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan kautta kanavoitaviin resursseihin ja ilmastorahoitukseen ehdotettiin kasvua.
Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä CONCORD toivottaa ehdotetut uudistukset lämpimästi tervetulleeksi. ”Eurooppalaiset kantavat huolta maailman köyhyydestä. Viimeisin selvitys osoittaa, että 84 prosenttia eurooppalaisista tukee kehitysapua huolimatta talouskriisistä. Riittävä rahoitus köyhyyden poistamiseksi on tärkeää myös vaikeina aikoina, sillä elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa globaalit haasteet on välttämätöntä kohdata”, muistuttaa Olivier Consolo CONDORDista.
Merkittävimmät uudistukset rahoitusohjelmissa liittyvät yhteistyömuotojen eriyttämiseen, joka onkin ehdotuksen ydinperiaate. EU:n tuki on tarkoitus kohdistaa siten, että se tuottaisi mahdollisimman suuren hyödyn ja lisäarvon. Tästä johtuen komissio ehdottaa erilaisia yhteistyömuotoja ja painotuksia eri kumppanimaille. Kaikki kehitysmaat tulevat edelleen olemaan oikeutettuja ulkosuhteiden rahoitusohjelmien hyödynsaajiksi. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa, että rahoituksen jaossa etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet ja haavoittuvassa tilanteessa olevat maat. Järjestöjen kritiikki onkin kohdistunut kehityskomissaari Andris Piebalgsin ilmoitukseen leikata apu 19 keskitulotason maalta, siitä huolimatta, että jopa 75 prosenttia maailman köyhistä elää keskitulotason maissa.
Rahoitusinstrumentteihin on tulevassa rahoituskehyksessä tarkoitus saada myös enemmän joustavuutta ja niiden toimeenpanosääntöjä tullaan yksinkertaistamaan. Instrumenttien johtaviksi periaatteiksi komissio vahvistaa ihmisoikeusperustaisuuden, hyvän hallinnon ja demokratian. Ohjelmoinnin suhteen on tarkoitus lisätä Euroopan parlamentin osallistumista sekä jäsenmaiden välistä yhteisohjelmointia.
Erityisen positiisena nähtiin ehdotettu korotus kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. “Ehdotukset tunnustavat kansalaisyhteiskunnan toimijoiden merkitykset. He ovat avain demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseen kehitysmaissa samaan aikaan kun he voimaannuttavat köyhiä puolustamaan omia oikeuksiaan”, muistuttaa Olivier Consolo.
Kehitysyhteistyöinstrumentin uudistuksessa on huomioitu Lissabonin sopimuksen velvoitteet ja viimeaikaiset poliittiset linjaukset, erityisesti kehityskomissaari Piebalgsin Agenda for Change -tiedonanto EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta. Ehdotuksen mukaan vähintään 25 prosenttia tämän alaohjelman rahoituksesta kohdistetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristöhaasteisiin. Vähintään 20 % on tarkoitus kohdistaa sosiaaliseen ja inhimilliseen kehitykseen. Lisäksi kehitysyhteistyöinstrumentin alle on tarkoitus perustaa vielä uusi panafrikkalainen alaohjelma tukemaan EU-Afrikka -strategian toimeenpanoa.
Seuraavaksi ehdotus menee parlamentin käsittelyyn osana yhteisen rahoituskehyksen kokonaisbudjetin käsittelyä. Komissio esitti EU:n kokonaisbudjetiksi 1025 miljardia euroa vuosille 2014-2020, mikä vastaa 1,05 prosenttia unionin bruttokansantulosta.