Sivun toiminnot
Komissio: Tehokkuutta ja vuoropuhelua maahanmuuttopolitiikkaan
Komissio esittää uudistuksia EU:n maahanmuuttopolitiikkaan. Etelästä virtaava muuttoliike halutaan paremmin hallintaan ja viisumivapautta aiotaan muuttaa niin, että se vaikeuttaa väärinkäytöksiä. Solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin maahanmuuttopaineet kohdistuvat ensimmäiseksi, painotetaan edelleen. Komissio puhuu tehokkaammasta ja oikeudenmukaisemmasta maahanmuuttopolitiikasta, jossa keskeistä on myös vuoropuhelu Välimeren eteläisten naapurien kanssa.
EU:ssa on tehty useita lyhyen aikavälin toimenpiteitä lievittämään muuttopaineen aiheuttamia rasituksia. Nyt politiikasta halutaan jäsennellympää siten, että se perustuu pitkän tähtäimen suunnittelulle ottaen huomioon niin EU:n kuin kolmansien maiden tarpeet, kertoo sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström.
Malmströmin mukaan liikkuvuuden ja hallitun muuttoliikkeen edistämisestä on hyötyä EU:n lisäksi myös Pohjois-Afrikan maille. EU tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta tulevaisuudessa yhä enemmän, ja Pohjois-Afrikan maiden tarjoamat resurssit pitäisi pystyä hyödyntämään tavalla, joka hyödyttää molempia osapuolia, Malmströmin sanoo.
Komission vastikään julkaisemassa tiedonannossa ehdotetaan vuoropuhelun aloittamista muuttoliikkeistä, liikkuvuudesta ja turvallisuudesta Välimeren eteläisten naapureiden kanssa. Muuttoliikkeiden hallitsemiseksi perustetaan liikkuvuuskumppanuuksia, joissa kahdenväliset maakohtaiset sopimukset luovat liikehdinnälle selkeämmät puitteet. Kumppanuudet räätälöidään kunkin maan olosuhteiden mukaan yhteistyössä EU-jäsenmaiden kanssa. Kumppanuusmaat osallistuisivat esimerkiksi rekrytointiohjelmien laatimiseen, ammattipätevyyksien tunnustamiseen tai kannustamalla kotimaahan palaavia kansalaisia maan kehittämistyöhön.
Näin liikkuvuutta halutaan helpottaa, mutta samalla vahvistaa turvallisuustakeita. Vuoropuheluun osallistuvien maiden on sitouduttava ottamaan takaisin kansalaiset, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa. Laitonta maahanmuuttoa halutaan myös aktiivisesti ehkäistä.
Tehokkuutta ja integraatiota
EU:n maahanmuuttopolitiikasta halutaan kokonaisuudessaan tehokkaampaa, oikeudenmukaisempaa ja integroivampaa. Maahanmuutosta aiheutuvan työvoiman tarjonnan ja työmarkkinoiden kysynnän tulisi paremmin kohdata, linjaa komissio muuttoliike - ja turvapaikkakysymyksiä käsittelevässä vuosikertomuksessaan. Tämän vuoksi erityisesti opiskelijoiden, tutkijoiden ja elinkeinoelämän toimijoiden liikkuvuutta halutaan helpottaa.
Lisäksi maahanmuuttajien niin taloudellista kuin sosiaalista integroitumista yhteiskuntaan halutaan parantaa. Integroitumiseen tulee komission mukaan kiinnittää huomioita kaikilla politiikanaloilla. Maahanmuuttajien työllistymistä halutaan myös edistää esimerkiksi helpottamalla EU:n ulkopuolisten tutkintojen hyväksilukemista EU:n sisällä. Näin maahanmuuttajat voisivat paremmin hyödyntää osaamistaan ja EU puolestaan työvoimaresurssejaan.
Komissio haluaa myös tarkistaa viisumipolitiikkaan liittyviä säädöksiä. Viisumivapaus on herättänyt paljon keskustelua ja kiistoja EU:ssa. Komissio haluaa pitää kiinni viisumivapaudesta, mutta ehdottaa suojalauseketta, jonka nojalla viisumipakko voitaisiin ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön erityisissä poikkeustilanteissa. Näin pyritään myös estämään viisumivapauden väärinkäytöksiä, esimerkiksi tilanteissa, joissa suuret määrät siirtolaisia saapuu kerralla yhteen jäsenvaltioon.
Näiden toimenpiteiden avulla komissio uskoo, että maahanmuutosta syntyviä resursseja onnistutaan hyödyntämään tehokkaammin. Komission mukaan ne edistäisivät samalla maahanmuuttajien oikeudenmukaisempaa kohtelua. Komission ehdotukset pohjustavat ensi kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokousta, jossa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymykset ovat yhtenä keskustelunaiheena.
EU:n tulisi maahanmuuttopolitiikkaa uudistaessaan huomioida, että korkeasti koulutettujen suosimisella on myös negatiivisia vaikutuksia kolmansien maiden kehitykseen. Niin kutsutulla aivovuodolla viitataan siihen, kun koulutetun väestönosan vähentyessä yhteiskunnallinen kehitys taantuu. Esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän ja asiantuntijapalveluiden taso ja saatavuus heikkenevät, mikäli koulutettua väkeä ei ole riittävästi tarjolla.