Kansalaisyhteiskunta pettynyt Brysselin toimintaohjelman laihoihin tuloksiin

Kirjoittanut Rilli Lappalainen — kirjoitettu: keskiviikko 11. toukokuuta 2011, 17.42 — viimeisin muutos: keskiviikko 11. toukokuuta 2011, 17.47

Kansalaisyhteiskunta julkaisi eilen perusteellisen analyysin siitä, mitä vähinten kehittyneissä maissa on saatu edellisen vastaavan kokouksen toimintasuunnitelmalla aikaan. Suunnitelmia, lupauksia ja toki konkreettisia edistysaskeleitakin, mutta aivan liian vähän. Suurin haaste on resurssien puute: rahan lisäksi puuttuu tietotaitoa, mutta eniten puuttuu nimenomaan poliittisesta tahtoa niin kehitysmaiden omilta hallituksilta kuin avunantajiltakin.

Huolestuttavaa on myös avun epätasainen kohdentaminen: yli puolet vähiten kehittyville maille suunnatusta tuesta menee ainoastaan kahdeksalle maalle (vähiten kehittyneitä maita on 49).

Nyt tarvitaan aitoa sitoutumista ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen. Keinoja on olemassa, mutta ihmisten itsensä täytyy päästä toteuttamaan niitä. Nopein tapa saavuttaa kehitystä on satsata maaseudulla asuviin naisiin. Heidän käsissään on perheiden tulevaisuus. Maaseudun kehitys, ilmastonmuutoksen torjunta, koulutus, mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon tai vaikka mikrobisneksen aloittaminen vahvistavat perheen jälkikasvunkin mahdollista pysymistä kotiseudulla.

Istanbulin toimintasuunnitelma nostaa varmasti jälleen kaikki tärkeät asiat esille ja siitä tulee epäilemättä merkittävä työkalu. Ainakin jos toimintasuunnitelman ja kansalaisyhteiskuntaraportin suositukset otetaan tosissaan ja sovelletaan käytäntöön.

Suomi voisi osaltaan näyttää esimerkkiä ja kirjata tulevaan hallitusohjelmaansa tukevansa erityisesti vähiten kehittyneitä maita.

Rilli Lappalainen
Istanbul

Kirjoittaja on Kehys ry:n pääsihteeri