Sivun toiminnot
Laskeeko EU:n kehitysapu yli 10 vuoden tauon jälkeen?
EU-jäsenmaiden rahamääräinen kehitysyhteistyö laskee todennäköisesti tänä vuonna vuoden 2010 tasosta. AidWatch-verkoston mukaan julkisen kehitysyhteistyön merkittävä kasvu tietyissä jäsenmaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, ei auta tasapainottamaan muissa maissa tehtäviä leikkauksia. Vuoden 2015 tavoitteet uhkaavat karata entistä kauemmaksi. EU-maiden antaman avun määrä on laskenut viimeksi vuonna 1997. Suomen onnistumisesta huolimatta AidWatch varoittaa avun paisuttelusta.
Kehitysjärjestöjen eurooppalainen verkosto AidWatch tutkii EU-jäsenmaiden kansallisten budjettien kautta julkisen kehitysyhteistyön (Official Development Assistance, ODA) määrää ja laatua. Tänä vuonna tarkastelun keskiöön nousee taloudellisen taantuman vaikutus julkiseen kehitysyhteistyöhön.
EU ei saavuttanut vuodelle 2010 asetettua kehitysavun tavoitetta, joka oli 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Vain Belgia, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Luxemburg, Ruotsi, Suomi ja Tanska saavuttivat annetut lupaukset.
Vuonna 2011 EU-jäsenmaiden rahamääräinen kehitysyhteistyö laskee todennäköisesti vuoden 2010 tasosta. Aidwatch-verkoston mukaan on vielä liian aikaista arvioida kehitysyhteistyömäärärahojen suhdetta kuluvan vuoden bruttokansantuloon. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että joidenkin EU-maiden talouden kutistuessa kehitysyhteistyövaroja voidaan leikata ilman, että se näkyy avun prosenttiosuuksissa.
Raportoinnissa on tulkinnanvaraisuutta
Suomi ja Ruotsi kasvattavat kuluvana vuonna kehitysyhteistyön määrärahoja suhteellisesti enemmän kuin budjettiaan. Isomman huomion ansaitsee kuitenkin se, että Iso-Britannia, Puola ja Viro ovat päättäneet nostaa julkisen kehitysyhteistyön määrärahoja kansallisen budjetin supistamisesta huolimatta. Belgia, Latvia, Luxemburg ja Slovakia ovat turvanneet budjeteissaan julkisen kehitysyhteistyön nykyisen tason. Muissa EU-maissa kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan.
Aidwatch huomauttaa, että tilastoihin saattaa tulla vääristymiä, koska ylimääräisiä kuluja merkitään julkiseksi avuksi. Esimerkiksi Suomessa avun kasvusta 37 prosenttia koostuu kehitysapuna raportoitavasta ilmastorahoituksesta. EU-jäsenmaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen ilmastorahoituksen määritelmästä ja sen lisäisyydestä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin.
Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen AidWatch-raportti julkaistaan toukokuussa kuudetta kertaa. Suomesta raportin tuottamiseen osallistuvat Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys.
Lisää aiheesta:
