Vielä kymmenen vuotta sitten kehityskysymysten parissa työskentelevien mielestä kehitys- ja ilmastokysymykset olivat ristiriidassa keskenään. Nykyään ymmärretään, että ilmastonmuutos ja kehityskysymykset ovat väistämättä yhteen kietoutuneita.

Kehitysmaat kärsivät eniten luonnon tasapainon järkkymisestä, joten ilmastonmuutoksen hidastamisen kytkeminen kehityskysymyksiin on ensiarvoisen tärkeää, Hassi toteaa.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi asetetut säädökset ovat kuitenkin osin tiukempia kehitysmaille, vaikka heidän sopeutumismahdollisuutensa ovat haasteellisemmat. Hassin mielestä länsimaat ovat historiallisesti ja poliittisesti enemmän vastuussa päästöistä, joten taloudelliset kustannukset tulisi jakaa sen mukaan.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämistoimenpiteiden suuria kustannuksia on kritisoitu paljon. Hassin mukaan tulisi kuitenkin muistaa, että ilmastonmuutoksen sopeutumisen kustannukset voivat nousta paljon suuremmiksi. Tutkimusten mukaan myös sopeutumiskustannukset ovat olleet pienempiä kuin on oletettu. Erityisesti teollisuuden laskelmat ovat olleet ylimitoitettuja.

EU:lla merkittävä rooli globaalissa ilmastopolitiikassa

Tilaisuudessa keskustelua herätti myös EU:n rooli ilmastoneuvotteluissa. Hassin mielestä EU on maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämisen edelläkävijä, sillä EU:n tekemällä taustatyöllä on ollut merkittävä ilmastoneuvotteluita eteenpäin vievä vaikutus.

Kööpenhaminan sopimuksen suunnitelma vähentää päästöjä 20 prosenttia syntyi nimenomaan EU:n aloitteesta vähentää päästöjään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä yli kahden asteen, hyväksyi maa kerrallaan EU:n esimerkkiä seuraten. Cancunin ilmastoneuvotteluissa tavoite hyväksyttiin virallisesti. Hassin mukaan EU voisi kuitenkin toimia vielä enemmän tiukentamalla päästötavoitettaan 30 prosenttiin.

Koska EU on maailman suurin talousalue, on sen päätöksillä suuri merkitys myös globaalilla tasolla. Kiinan vahva talouskasvu ja massiiviset investoinnit vihreään teknologiaan ovat haasteita EU:lle. Hassin mielestä EU:n on nostettava nykyisiä päästövähennystavoitteitaan ja investointejaan ilmastoystävälliseen teknologiaan pysyäkseen mukana kehityksessä.

EU:n edelläkävijäroolista huolimatta Hassi tunnustaa, että unionin päätöksentekojärjestelmä on kankea. Lobbaus on kansalaisjärjestöille siksikin tärkeä ja toimiva keino ajaa ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen politiikkaa. Toisaalta myös energiaintensiivisellä teollisuudella on voimakkaat lobbauskanavansa, joilla usein pyritään vesittämään vihreän politiikan ajamia uudistuksia. Tässä tapauksessa teollisuus unohtaa, että vihreän energiateollisuuden kehittämisellä olisi taloudellista hyötyä pitkällä tähtäimellä.