Puheenjohtajamaana Puolalla on enemmän sananvaltaa EU-politiikan suuntaviivojen määrittelyssä. Globaalit kriisit tekevät tehtävästä haastavan. Kehityspolitiikan saralla Puolan tavoitteet vaikuttavat tällä hetkellä epämääräisiltä eikä selkeää toimintaohjelmaa ole toistaiseksi luotu.

Puola ja muut itäisen Euroopan maat ovat kehityspolitiikan alueella vielä suhteellisen uusia toimijoita. Näin Puolan kehityspolitiikan suuntaviivat eivät ole kovin selkeitä ja esimerkiksi tavoitteet nostaa virallista kehitysapua ovat myös pienemmät: 0,33 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Osuus on tällä hetkellä 0,08 prosenttia, joten tavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä.   

Puheenjohtajuus voi motivoida myös kehittämään

Puolan puheenjohtajuuskausi voi tarjota myös mahdollisuuden parantaa maan oman kehityspolitiikan tilaa ja tavoitteita, analysoidaan Eurostepin artikkelissa. Moni on kuitenkin huolissaan kestävän kehityksen ja erityisesti ilmastonmuutoksen hidastamiseksi asetettujen tavoitteiden puolesta. Puola oli EU:n ympäristöneuvoston kokouksessa ainoa maa, joka vastusti tavoitteita vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Puolan puheenjohtajuuskauden aikana EU:n kehityspolitiikassa tapahtuu paljon. Komission on määrä julkistaa näkemyksensä EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoista lokakuussa. Myös keskustelu EU:n tulevasta budjetista (2014-2020) jatkuu kiivaana.

Tänä syksynä järjestetään lisäksi useita tärkeitä korkean tason huippukokouksia kuten avun tuloksellisuutta käsittelevä kokous Etelä-Korean Busanissa. Huippukokoukset voivat osaltaan kannustaa puolalaisia toimijoita perehtymään ja keskittymään tärkeisiin kehityspoliittisiin kysymyksiin. Tämä tarjoaa Puolalle mahdollisuuden myös oman kehityspolitiikkansa terävöittämiseen, pohtii Eurostep.

Lue lisää

• Eurostep: Puolan puheenjohtajuuskauden rooli
• Global Development Research Group: Puolan puheenjohtajuus