”Ovet auki Itään” – seminaari jatkoi viimesyksyisen itäisen kumppanuuden seminaarin teemojen käsittelyä keskittyen suomalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksiin laajalla, EU:n itäisistä naapurimaista Etelä-Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella.

EU:n itäisillä naapurimailla on paljon yhteistä, mutta niiden välillä on myös merkittäviä eroja, suurlähettiläs Petri Salo ja ulkoasiainsihteeri Markus Heydeman painottivat.

Itäisen kumppanuuden maista Ukraina, Moldova ja Georgia ovat uudistuksissaan pisimmällä, ja niissä myös kansalaisyhteiskunnan toiminta on suhteellisen vapaata. Sen sijaan Valko-Venäjän tilanne on tällä hetkellä erittäin haastava.

Keski-Aasian maita kuvaavat yleisesti yksipuolinen, usein öljyn ja kaasun varaan rakentuva talous, sekä ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvät suuret haasteet, mitkä korostuvat erityisesti Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Suomalaisjärjestöjen hankkeet ovat painottuneet juuri Keski-Aasian maihin, kun taas Etelä-Kaukasiassa, Ukrainassa ja Moldovassa yhteistyötä on ollut vähemmän.

Abilis-säätiön toiminnanjohtaja Marjo Heinonen mainitsi valtiovallan tiukan kontrollin sekä tiedonsaantiin ja lainsäädäntöön liittyvät puutteet yhteistyön haasteina monissa itäisen kumppanuuden maissa. Alueelle suuntaavien on myös syytä huomioida suuret tulo- ja koulutuserot maiden sisällä, korruptio, kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen välinen kilpailu.

Paljon uudistuksia on kuitenkin tapahtunut ja nyt onkin oiva ajankohta vaikuttaa näiden maiden kehitykseen, painotti Heinonen. Alueelta löytyy runsaasti asiantuntevia ja motivoituneita yhteistyötahoja, joilla on suuri halu oppia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä ja vaikuttaa alueen kehityksen suuntaan.

Rahoitusmahdollisuuksia järjestöjen hankkeille

Suomalaisjärjestöjen EU:n itäisissä naapurimaissa ja Keski-Aasiassa toteuttamille hankkeille voi hakea tukea ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä ja EU:n rahoitusohjelmien kautta.

Ulkoministeriö on varannut kuluvalle vuodelle alueella toteutettaviin järjestöhankkeisiin noin 1,5 miljoonaa euroa. Kun viime vuonna alueen maihin suuntautui vain kolme hankehakemusta, löytyisi nyt resursseja uusille hankkeille ja toimijoille, painotti ulkoasiainministeriön ylitarkastaja Matti Lahtinen.

Euroopan unionin kautta on myös tarjolla useita suomalaisille kansalaisjärjestöille avoimia rahoitusmahdollisuuksia. Euroopan naapuruuspolitiikan instrumentin (ENPI) kautta itäisen kumppanuuden maihin oli viime vuonna varattu yhteensä 120 miljoonaa euroa, kertoi Kehys ry:n EU-hankeneuvoja Johanna Rasimus.

Myös kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentin (DCI) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan rahoitusinstrumentin (EIDHR) kautta avautuu usein hakuja alueen maihin. Avoimia rahoitushakuja kannattaa Rasimuksen mukaan seurata Kehyksen nettisivuilta ja asemamaita koskevia rahoituspäätöksiä EU:n delegaatioiden kotisivuilta.

EU:n nykyiset rahoituskehykset ovat voimassa vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen ei ole takuita rahoitusmuotojen ja – osuuksien pysymisestä samoina: EU-rahoituksen tulevaisuuteen kannattaa järjestöissä vaikuttaa nyt, Rasimus painotti.