Siirtolaisuuskysymys kuohutti tunteita Euroopan ministerikokouksessa maanantaina 11. huhtikuuta. Italian sisäministeri Roberto Marino kyseenalaisti Italian EU-jäsenyyden viittaamalla EU:ssa vallitsevaan epäsolidaarisuuteen siirtolaisuuskysymyksessä.

Pohjois-Afrikan vallankumoukset ovat käynnistäneet muuttoliikkeen, joka suurimmilta osin kohdistuu Italiaan. Maahan on tähän mennessä saapunut 26 000 siirtolaista. EU kiisteli ministerikokouksessa siitä, koskettaako Schengen-sopimus myös siirtolaisia eli ovatko siirtolaiset oikeutettuja liikkumaan vapaasti EU-alueella. Erityisesti Saksa ja Ranska ovat olleet vastentahtoisia.

Italia yrittää strategiallaan politisoida siirtolaisuuskysymyksen koko EU-alueella, huomauttaa Saksan sisäministerin Hans-Peter Friedrich.

Malta on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka tukee Italian ajamaa Schengen-sopimukseen perustuvaa siirtolaisuuspolitiikkaa. Italia ja Malta toivoivat, että Pohjois-Afrikan siirtolaisiin sovellettaisiin vuonna 2001 Kosovon pakolaisille räätälöityä direktiiviä, jossa konfliktialueelta tulevilla pakolaisilla on oikeus vapaasti liikkua EU:ssa. Maltan ja Italian pyyntö jäi vaille vastakaikua.

Ministerikokouksessa päätettiin, että kesäkuussa linjataan yhteinäinen EU-strategia Pohjois-Afrikan konfliktien synnyttämien siirtolaisuuden ja turvapaikanhakijoiden osalta. Siihen mennessä yhteinen sävel olisi löydettävä.

Keskitetympää rajavalvontaa EU:ssa?

EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex on käynnistänyt Hermes 2011 -operaation auttamaan Italiaa maahanmuuttovirran hallinnoimiseksi. Frontex yrittää parhaillaan sopia Pohjois-Afrikan pakolaisten kotiuttamissäännöistä Italiasta Tunisiaan. Tähän mennessä Tunisian hallinto ei ole ollut kovin yhteistyöhaluinen.

Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen toivoi EUobserverin haastattelussa, että EU:n ministerikokouksessa sovittaisiin myös rajaturvallisuusviraston toiminnan laajentamisesta. Näin voitaisiin luopua hallitusten välisestä rajavalvonnasta ja siirtyä keskitetympään valvontaan EU:ssa. Hän suunnittelee myös, että Frontex toimisi tulevaisuudessa yhdessä Europolin kanssa terrorismin ja rikollisuuden kitkemiseksi. Toive keskitetymmästä rajavalvonnasta jäi ministerikokouksessa saavuttamatta.

Pakolaiskysymykset kuohuttaneet EU:ssa aiemminkin

Pakolaiskysymys on ollut EU:ssa kiistelyn aihe jo pitkään. Tilanne kärjistyi edellisen kerran viime maaliskuussa, jolloin 250 Afrikasta Eurooppaan matkannutta ihmistä sai surmansa pakolaislaivan upottua Välimerellä. Aluksen uppoaminen sai aikaan EU-maiden keskinäisen syyttelykierteen avunannon puutteista.

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström huomauttaa EUobserverin haastattelussa, että keskinäisen syyttelyn ja kahakoinnin kierre on lopetettava, jotta päästään yhdessä kehittämään EU:n siirtolaispolitiikkaa ja panostamaan pitkän tähtäimen työhön Pohjois-Afrikan maiden demokratiaprosessien edistämiseksi. Jokaisen maan on osoitettava solidaarisuutta eteläisten naapurimaiden konfliktien keskellä. Malmström muistuttaa, että Ruotsi on lupautunut ottamaan 200 pakolaista ja muiden EU-maiden tulisi seurata esimerkkiä.

Suomi on esittänyt YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle ottavansa Libyasta 72 pakolaista. Pakolaiset olisivat osa Suomen vuotuista 750 hengen pakolaiskiintiötä.

Lisätietoja

• Italian minister questions value of EU membership
  
• EU border agency keen to send back more Tunisians
• Mediterranean migration issue has become 'very emotional', commissioner says