Structured Dialogue: Kohti kansalaisyhteiskunnan vahvistamista
Euroopan komissio käynnisti viime vuoden maaliskuussa Structured Dialogue -prosessin, jossa on keskusteltu yhdessä eri kehityspolitiikan toimijoiden kanssa avun tuloksellisuuden parantamisesta sekä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten roolista ja lisäarvosta kehitysyhteistyössä. Kehittämistyö huipentui toukokuussa järjestettyyn konferenssiin Budapestissa.
Structured Dialogue –prosessin loppupäätelmät sisältävät liudan suosituksia ja kehittämisehdotuksia. Erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja aloiteoikeutta halutaan vahvistaa sekä EU-jäsenmaissa että avun kumppanimaissa. Lisäksi kehitysavun tuloksellisuutta on tehostettava ja avunsaajamaiden omistajuutta kehityksessä voimistettava, suosituksissa linjataan. Komissio julkaisee ensi vuonna Structured Dialogue- päätelmien pohjalta myös tiedonannon.
Kehitysyhteistyön arkkitehtuuria halutaan kokonaisuudessaan yksinkertaistaa, totesi EU:n kehitysyhteistyön komissaari Andris Piebalgs toukokuun loppuseminaarissa. On myös tärkeää luoda institutionaaliset puitteet kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten väliselle yhteistyölle, Piebalgs linjasi. Monien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen on loppupäätelmien mukaan ylipäätään tärkeää.
Kehittämistyöhön ovat kansalaisyhteiskunnan edustajien lisäksi osallistuneet Euroopan komissio, parlamentti, delegaatiot sekä jäsenmaat ja paikalliset viranomaiset niin EU-maista kuin avun kumppanimaista. Käytännön työ ja keskustelut toteutettiin työryhmissä ja temaattisissa seminaareissa.
Structured Dialogue on ollut osa laajempaa kehittämistyötä EU:n kehitysavun tuloksellisuuden parantamiseksi. Kokonaisuudessaan työn toivotaan valmistuvan marraskuuhun mennessä, jolloin Etelä-Korean Busanissa järjestetään kehitysavun tuloksellisuuden huippukokous. Dialogi-prosessin suosituksissa kehotetaan myös kunnioittamaan kansainvälisiä sopimuksia kuten Accran toimintasuunnitelmaa avun tuloksellisuuden parantamiseksi.
Työn lopputulokset tullaan oletettavasti huomioimaan myös EU:n tulevan rahoituskehyksen suunnittelussa ja rahoituksen jakomekanismeissa.