EU:n ulkosuhteiden työkalupakki täydentyi Lissabonin sopimuksen myötä. Euroopan ulkosuhdehallinnon puitteissa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pyritään puhumaan yhdellä äänellä. Tuomiojan mukaan uuden sopimuksen sisäänajo on kuitenkin osoittautunut ennakoitua hankalammaksi.

Hän näkee puutteita niin ulkoasiainneuvoston toiminnassa ja asioiden valmistelussa kuin jäsenvaltioiden sitoutumisessa yhteiseen toimintaan.

Tästä huolimatta ”EU:n ulkosuhdehallinto ansaitsee tukemme ja yhden äänen politiikka on Suomen etu”, Tuomioja linjasi. ”EU:n ulkoisen toiminnan puutteiden korjaaminen sekä unionin sisäisen ja ulkoisen toiminnan yhtenäisyys ovat edellytyksiä sille, että EU voi menestyä globaalina toimijana.”

Tuomiojan mukaan Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana määrittämässä EU:n tavoitteita globaalin kehityksen ohjaamisessa sekä pohtimassa, miten EU:n globaali vaikutusvalta tullaan takaamaan tulevaisuudessa. Suomi tulee osallistumaan muun muassa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian päivittämiseen.

Myös talouskriisi on lisännyt EU:n haasteita sekä heikentänyt unionin asemaa globaalina toimijana. Tuomiojan mukaan keskeisimpänä mielikuvana on puutteellinen kyky hoitaa oma talous kuntoon. ”Samalla kun tämä heikentää EU:n globaalia vaikutusvaltaa, se ruokkii sisäänpäin kääntymistä ja nationalismia jäsenvaltioissa”, Tuomioja painotti.

Jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta kehityspolitiikkaan

Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala korosti puheessaan jatkuvuuden ja johdonmukaisuuden korostumista kaikessa kehityspolitiikassa niin kotimaassa kuin kansainvälisissä yhteyksissä.

”Ei riitä, että kehityspoliittiset linjaukset ovat osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan niiden on sisällyttävä yhtä lailla esimerkiksi kauppa-, maatalous- ja energiapolitiikkaan”, Hautala linjasi.

Kehityspolitiikassa tullaan tulevina vuosina näkemään sekä uutta että vanhaa.

”Tulemme jatkamaan ja kehittämään edellisen hallitusohjelman ja edeltäjäni hyviä painotuksia, kuten ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Samalla kehityspolitiikkaa tullaan uudistamaan niin, että se vastaa entistä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.”

Ministerin mukaan sekä arabimaiden kuohunnan että Afrikan sarven ongelmien taustalla ovat pitkälti samat syyt: demokratiavaje, sosiaalinen ja taloudellinen epätasa-arvo sekä osallistumismahdollisuuksien puute.

Hallitusohjelmassa pyritään tarttumaan näihin ongelmiin valitsemalla painopisteiksi oikeusvaltio, demokratia, ihmisoikeudet, koulutus, ihmisarvoinen työ, nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen.

Samalla ”on pohdittava, miten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva ehdollisuus ja kehitysmaiden omistajuus voidaan yhdistää”, ministeri painotti.

Lue lisää

• Erkki Tuomiojan puhe
• Heidi Hautalan puhe