Sivun toiminnot
Turkin kansainvälinen rooli vahvistunut
Turkki on viime vuosina vaurastunut ja demokratisoitunut vauhdilla. Samalla Turkin kansainvälinen rooli on selkeästi kasvanut. Viimeaikaiset Pohjois-Afrikan vallankumoukset ovat korostaneet Turkin roolia entisestään, sillä maa nähdään nyt esikuvana alueen nouseville demokratioille. Turkki on viime aikoina panostanut yhä enemmän myös kehitysyhteistyöhön. Muutosten myötä myös EU:lla on paineita miettiä suhdettaan Turkkiin.
Nopean demokratisoitumisen myötä Turkista on tullut tärkeä esikuva Pohjois-Afrikan nouseville demokratioille. EUobserverin mukaan on todennäköistä että EU:n eteläiset naapurit ottavat esimerkkiä mieluummin maalta, jonka uskonto ja kulttuuri ovat niille läheisiä. Turkin rooli Pohjois-Afrikan demokratisoitumisaallon keskellä tunnustetaankin EU:ssa entistä voimakkaammin.
Samalla Turkin rooli kehitysavun antajana on korostunut. Kehitysapumäärärahat kasvoivat viime vuonna 23,8 prosenttia edellisvuodesta nousten 663 miljoonaan euroon. Summa ohittaa selkeästi monien EU-jäsenmaiden virallisen kehitysavun määrän.
Turkin kehitysapumäärärahojen kasvu on suoraan kytköksissä sen kansainvälisen roolin kasvuun, toteaa Lähi-idän strategisen tutkimuskeskuksen ORSAMin asiantuntija Veysel Ayhan Economic Reviewn haastattelussa. EU:n on maailman suurimpana kehitysavunantajana otettava Turkin kasvava rooli kehityspolitiikassa huomioon.
Tässä valossa EU:n ja Turkin välisen dialogin sekä yhteistyön on oltava jatkossa vastavuoroisempaa. Maa on ollut tärkeä kauppakumppani EU:lle jo 15 vuoden ajan, joten yhteistyön kehys ei ole uusi. Suhdetta ovat kuitenkin leimanneet myös jännitteet.
Turkin mahdollinen EU-jäsenyys on synnyttänyt Euroopan sisällä jakolinjoja puolesta ja vastaan. Argumenttien taustalla ovat muun muassa kulttuuriset ja uskonnolliset arvot. Jäsenyyttä vastustavat näkevät EU:n kristilliselle arvopohjalle perustuvana yhteisönä, kun taas puolustavat peräänkuuluttavat kulttuurista moniarvoisuutta ja Turkin strategista ja turvallisuuspoliittista merkitystä unionille. Isoista jäsenmaista erityisesti Saksa ja Ranska ovat olleet vastahankaisia Turkin jäsenyydelle.
Viisumivapausneuvottelujen takkuilu
Myös siirtolaisuuskysymykset yhdistävät Turkkia ja EU:ia, sillä Turkkiin virtaa yhtälailla siirtolaisia Pohjois-Afrikan kuohunnan keskeltä, osalla suuntana edelleen Eurooppa. Liikehdintä on hidastanut jo pitkään suunniteltua viisumivapautta.
EU-jäsenmaaehdokkaat ovat yleensä oikeutettuja viisumivapauteen, mutta EU-maiden ristiriitainen kanta Turkin jäsenyyskysymykseen on myös osaltaan jarruttanut neuvotteluja.
Edistystä on kuitenkin tapahtunut: helmikuussa Euroopan oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti aloittaa viisumineuvottelut Turkin kanssa.
Turkilta edellytetään uudistuksia rajavalvontaansa ja pakolaisjärjestelmäänsä. Myös takaisinottosopimuksiin on EU:n näkemyksen mukaan sitouduttava. Takaisinottosopimukset merkitsevät sitä, että Turkki sitoutuu ottamaan takaisin kolmannen kansalaisia, jotka ovat Turkin kautta matkustaneet Eurooppaan.