Ulkoasiainneuvostolta tukea Etelä-Sudanille
EU:n ulkoasiainneuvosto linjasi alkuviikosta unionin ulko- ja kehityspolitiikkaa. Neuvosto päätti tukea itsenäistyvää Etelä-Sudania 200 miljoonalla eurolla. Kehitysministerit tarkastelivat lisäksi EU:n kehitysrahoitussitoumusten tilaa ja vesikysymyksiä. Ulkoministeri- tapaamisessa keskusteltiin Lähi-idän rauhanneuvotteluista sekä Pohjois-Afrikan demokratiakehityksestä.
EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa päätettiin tukea Etelä-Sudanin itsenäistyvää valtiota 200 miljoonalla eurolla. Apu kasvaa 50 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Pitkään jatkuneiden levottomuuksien jälkeen Etelä-Sudanin on määrä julistautua itsenäiseksi 9. heinäkuuta. Uusi hauras valtio tarvitsee erityistä tukea köyhyyden kitkemiseksi ja demokratian vahvistamiseksi.
Ulkoministerit keskustelivat myös Pohjois-Afrikan tilanteesta. Ministerit päättivät sanktioiden asettamisesta poliittisen kuohunnan keskellä kamppailevalle Syyrialle. EU:n yhteistyöohjelmat päätettiin keskeyttää ainakin osittain ja ministerit kehottivat myös Euroopan investointipankkia keskeyttämään kaikki uudet projektit Syyrian kanssa.
Libyan osalta kokouksessa toivottiin pikaista aseellisten toimien päätöstä. Painostus Muammar Gaddafia kohtaan jatkuu edelleen.
EU haluaa luoda tiiviit suhteet Libyan uuden hallinnon kanssa ja tätä varten maan pääkaupunkiin Bengasiin on vastikään avattu EU-toimisto, kertoo kokoukseen osallistunut Suomen EU-suurlähettiläs Jan Store.
Myös Lähi-idän rauhanprosessi oli tärkeä aihe maanantaisessa ulkoministerikokouksessa. Ministerit olivat tyytyväisiä palestiinalaisten Fatah ja Hamas –järjestöjen saavuttamaan poliittiseen sopuun. Lähi-idän rauhanneuvotteluille odotetaan siten parempia edellytyksiä.
Kehityspolitiikan suuntaviivoja
Kehitysrahoitussitoumukset nousivat keskustelun keskiöön kehitys- ministeritapaamisessa tiistaina. EU -maat ovat viime vuonna tukeneet kehitysmaita rahamääräisesti enemmän kuin koskaan, mutta virallisen kehitysavun (ODA) osuus maiden bruttokansantulosta on tavoitteista jäljessä. Tavoite saavuttaa 0,7 osuus bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä näyttää nykyisten lukemien valossa (0,43 prosenttia) haastavalta.
Päätökset kehitysrahoitusten osuuksista ovat EU-maiden oman toimivallan piirissä, joten unioni voi vaikuttaa niihin vain suuntaa-antavasti. Neuvosto kehottaa päätelmissään jäsenmaita ryhtymään konkreettisiin toimiin, jotta tavoitteisiin päästäisiin seuraavan neljän vuoden aikana. ODA-tavoitteiden toteutumiseksi otetaan käyttöön myös vuosittaiset seurannat, joilla toivotaan olevan myönteinen vaikutus maiden kehitysapuosuuksien kasvuun.
EU:n puheenjohtajamaa Unkari on ajanut hanakasti vesikysymyksiä unionin kehitysyhteistyön keskiöön. Vain kolme prosenttia maapallolla virtaavasta vedestä on juomakelpoista ja pahiten niukkuudesta kärsivät kehitysmaat. Puhtaan veden puute on este kehitykselle.
Unkarin globaalien asioiden valtiosihteeri János Hóváry toikin kokouksessa esille, että puhtaan veden riittävä saatavuus on asetettava läpileikkaavaksi tavoitteeksi kehitysyhteistyössä. Puhdas vesi on edellytys niin toimivalle maataloudelle, terveydelle, koulutukselle kuin energiapolitiikalle.