Sivun toiminnot
Ulkosuhdehallinto hakee edelleen muotoaan
Kuukauden kestäneiden intensiivisten virkanimitysneuvotteluiden jälkeen Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) käynnistyi vihdoin konkreettisesti 1. tammikuuta. Keskustelu virkojen jakamisesta on aiheuttanut kilpailua vaikutusvallasta jäsenvaltioiden ja EU-elinten kesken. Kehityspoliittisen osaamisen puuttuminen ulkosuhdehallinnosta huolestuttaa kansalaisjärjestöjä.
Isoja kysymyksiä ovat muun muassa komission ja ulkosuhdehallinnon suhde, virkojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken sekä ulkosuhdehallinnon sukupuolijakauma. Tähän mennessä Iso-Britannia on saanut eniten johtopaikkoja. Sen sijaan esimerkiksi Saksa ja Puola ovat kilpailun hännillä kokoonsa ja väestömääräänsä nähden suhteutettuna. Kiistaa on herättänyt se, että Catherine Ashtonin lupauksista huolimatta jo nimetystä 26 johtajasta vain 3 on naisia.
Tavoitteena on, että kaikki virat on täytetty ja ulkosuhdehallinto toimisi täydellä teholla vuoteen 2013 mennessä. EUH:n ensimmäisen vuoden toiminnasta tehdään väliarvio vuonna 2012.
Kehityspolitiikka ei saa jäädä alisteiseksi muille sektoreille
Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat seuranneet Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyneitä neuvotteluita mielenkiinnolla. Myös Kehys on ollut aktiivisesti mukana nostamassa esiin kehityspolitiikan roolia. Kehys pitää tärkeänä, että ulkosuhdehallinnossa on riittävä kehityspoliittinen osaaminen. Toistaiseksi näin ei ole.
Kehyksen mukaan köyhyyden vähentämisen ja pitkällä tähtäimellä poistamisen tulee olla unionin kehityspolitiikan päätavoite ja kehityspoliittiset tavoitteet on kehityspolitiikan lisäksi otettava huomioon myös muilla politiikan aloilla.
”Meidän huolenamme on edelleen se, miten ulkosuhdehallinnossa ymmärretään johdonmukaisuuden edistäminen. Kaikki haluavat kyllä edistää sitä, mutta on syytä muistuttaa, että johdonmukaisuus pitää ymmärtää kehityspoliittisena johdonmukaisuutena. Muiden politiikan alueiden päätökset ja toimet eivät saa tuhota sitä mitä kehityksellä pyritään saamaan aikaan”, Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen muistuttaa.
Kehys pitää huolestuttavana, että erityisesti kauppa- ja maatalouspolitiikkojen osalla johdonmukaisuus edustaa muiden pääosastojen näkökulmaa ja asettaa kehitystavoitteet näille alisteiseksi. Tämä on erityisen ajankohtaista nyt, kun unionin maatalouspolitiikkaa (CAP) ollaan uudistamassa.