Väkivaltaisuudet kärjistävät Malin kriisiä
Länsiafrikkalaisen Malin kriisi kärjistyi alkuvuodesta kapinallisten ja maan armeijan välisten yhteenottojen myötä. Turvattomuuden lisäksi myös koko Sahelin aluetta koetteleva ruokakriisi ajaa ihmisiä pakoon naapurivaltioihin. EU on vastannut kriisiin tukemalla ruokapulasta kärsivää aluetta ja vaatii nyt väkivaltaisuuksien lopettamista.
Yli 44 000 ihmistä on paennut kärjistyvää konfliktia pohjoisessa Malissa, uutisoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR helmikuussa. Väkivaltaisuuksien puhjettua tammikuussa tuaregi-kapinallisten ja Malin armeijan välillä, pakolaisvirrat naapurivaltioihin Mauritaniaan, Nigeriin ja Burkina Fasoon ovat kaksinkertaistuneet reilussa viikossa. Lisäksi maa kärsii koko Sahelin aluetta koettelevasta kuivuudesta ja nälkäkriisistä.
Pakolaisvirtojen jatkuessa UNHCR:n apu kohdistetaan erityisesti Malin rajakylistä suojaa hakeville, keinotekoisissa suojissa asuville pakolaisille, sanoo Melissa Fleming YK:n pakolaisjärjestöstä.
Malin hallituksen mukaan hyökkäyksiin osallistuneet kapinalliset kuuluvat Azawadin kansalliseen vapautusliikkeeseen (MNLA), joka vaatii itsenäistä Azawadin valtiota. Kapinallisten joukossa on myös uskottu olevan Libyan viime vuonna kaatuneen diktaattori Muammar Gaddafin armeijan sotilaita.
Tuaregit ovat alun perin paimentolaisheimoon kuuluva ryhmä. Tuaregeja asuu Malin pohjoisosien lisäksi erityisesti Nigerissä ja Algeriassa. Tuaregien paimentolaisyhteiskuntaan kuuluu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Tuaregikapinallisten ja Malin armeijan välisellä konfliktilla on pitkät juuret. Aseellisia yhteenottoja on ollut myös 1990- ja 2000 -luvuilla.
Euroopan komissio lisäsi helmikuussa humanitaarista apuaan Sahelin ruokakriisin koettelemille alueille. Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton on vedonnut konfliktin osapuoliin, jotta nämä lopettaisivat väkivaltaisuudet ja suostuisivat yhteisiin neuvotteluihin. EU:n yhteistyö Malin kanssa on keskittynyt erityisesti siirtolaisuuskysymyksiin.
Lue lisää: