Seminaaripöydän ympärille kokoontui kolmisenkymmentä kvk-asioista kiinnostunutta osallistujaa niin ministeriöistä, korkeakouluista, järjestöistä kuin nuorisotyönkin parista. Tavoitteena oli miettiä konkreettisia keinoja eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi. 

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen hahmotteli alustuksessaan erilaisten toimijoiden sijoittumista kansainvälisyyskasvatuksen kentälle. Muiden maiden ja verkostojen samankaltaiset prosessit ja niissä opitut asiat kannattaa hyödyntää suunniteltaessa kansallisia strategioita ja toimenpiteitä.

”Multistakeholder” –näkökulma, poikkihallinnollinen yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken on osoittautunut toimivaksi työskentelytavaksi EU-tasolla. Vaikka käsitys kansainvälisyyskasvatuksesta vaihtelee maasta ja toimijasta riippuen, eurooppalainen multistakeholder –johtoryhmä on kuitenkin yhteisymmärryksessä siitä, ettei kansainvälisyyskasvatus saa olla kehitysavun PR-työtä – kvk:n tulee olla kasvatuksellista toimintaa, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään maailman monimutkaisuutta ja globaalia keskinäisriippuvuutta. 

Viimeaikaisiin Euroopan-laajuisiin tutkimuksiin kuuluvat muun muassa komission tilaustutkimus DEAR Study sekä multistakeholder -johtoryhmän DE Watch. Euroopan neuvoston North-South Centren julkaisema Global Education Guidelines (2008) on hyödyllinen apuväline käytännön kvk-työhön.

Hankkeista rakenteisiin

Ulkomaantoimittaja Janne Hopsun luotsaama keskustelupaneeli tarjosi eri tahoille mahdollisuuden esitellä omaa kvk-työtään. Tarkastaja Suvi Turunen avasi Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikön lähestymistapaa viestinnän ja kehityskasvatuksen osalta sekä eurooppalaisten virkamiesten globaalikasvatusverkoston GENEn toimintaa. Turunen painotti poliittisen tahdon tärkeyttä kvk-rahoituksen turvaamisessa ja pitkäjänteisyydessä.

UM:n tukeman Rauhankoulu-hankkeen koordinaattori Annukka Toivonen kertoi suosituista, draaman keinoin kouluissa toteutettavista toimintapäivistä, joiden tavoitteena on luoda elävä suhde kehitysmaiden nuoriin, parantaa konfliktien ratkaisutaitoja ja ymmärrystä ihmisoikeuksista myös Suomessa. Usko muutokseen ja oppilaiden oman toiminnan merkitykseen on erityisen tärkeää.

Kansainvälisyyskasvatuksen professori Rauni Räsänen vaati keskittymistä opettajien koulutukseen ja opetussuunnitelmiin kansainvälisyyskasvatuksen pohjan laajentamisessa. Yksittäisistä hankkeista on edettävä pysyvämpiin rakenteisiin, jotta tietotaito ei aina poistuisi organisaatioista asiaan sitoutuneiden ihmisten siirtyessä muihin tehtäviin. Kansalaisjärjestöillä voi olla merkittävä rooli opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen laadukkaassa suunnittelussa ja toteutuksessa.

”Kaikkia tarvitaan”

Seminaarin yhteenvetona Rilli Lappalainen totesi, että kaikkia toimijoita tarvitaan: sekä poliittista tasoa, tukirakenteita että järjestöjen asiantuntijuutta. Poikkihallinnollinen koordinaatiotyöryhmä voisi seurata, ohjata ja kehittää olennaisesti kansallista kvk-kenttää ja varmistaa strategioiden toteutumisen ruohonjuuritasolla. Tunnistettuihin, mutta usein toiminnassa unohdettuihin osa-alueisiin kuuluvat AY-liike, yritysyhteistyö, kunnat sekä maahanmuuttajien osallistuminen kvk-työhön.

Hanna Laitinen muistutti myös ammattikorkeakoulujen tarjoavan mahdollisuuden hyvin käytännönläheiseen yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Viime vuosina HUMAKin opiskelijat ovat tehneet useita opinnäytetöitä muun muassa kvk-työn seurantaan ja arviointiin liittyen, ja osa niistä on saatavilla ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseus-tietokannassa.

Olennaista on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä viestinnän parantaminen toimijoiden välillä. Yhtenä tällaisena kanavana toimii kaikille kiinnostuneille avoin, vähintään kahdesti vuodessa kokoontuva Kehyksen kvk-referenssiryhmä. Ryhmässä on aiemmin mietitty muun muassa vaikuttavuuden mittaamista sekä kansainvälisyyskasvatuksen tulevaisuutta. Nyt ajankohtaisiin aiheisiin kuuluu muun muassa ensi kesäkuussa Suomessa järjestettävä eurooppalainen kansainvälisyyskasvatuksen kesäkoulu, jonka teemana on laatu ja vaikuttavuus.

Sekä kvk-referenssiryhmään että kesäkoulun kansalliseen työryhmään voi ilmoittautua mukaan kansainvälisyyskasvatuksen koordinaattori Riikka Suhoselle (riikka.suhonen(a)kehys.fi).

Lisätietoa:

DEEEP-hanke