Samaan aikaan on oltava aktiivinen ja tiedostava. Nykymaailmassa meillä on suoranainen velvollisuus ilmaista mielipiteemme ja ottaa osaa yhteiskunnalliseen toimintaan sen muuttamiseksi. ”Maailma ei muutu passiivisella kansalaistottelevaisuudella”, tiivisti ohjelmajohtaja Kristiina Mänd.

Kehityspolitiikkaa lähestyttiin kolmen ajankohtaisen aiheen kautta, jotka olivat YK:n vuosituhattavoitteiden kohtalo, virallisen kehitysavun roolit ja mahdollisuudet sekä pakolaisuus ja kansalliset turvapaikanhakukeskustelut.

Kehityspolitiikka herättää paljon mielipiteitä ja ristiriitaisiakin asenteita. Ministeri Tuomiojan mukaan on jo itsestään selvää, että kehitys tulee ymmärtää jonain muuna kuin bruttokansantuotteen suoraviivaisena kasvuna. Siksi onkin tiedostettava, ettei kehitysapu itsessään ole avain kehitykseen. Olennaista on antaa oikeanlaista apua. Tärkeitä elementtejä ovat kaikkien toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteisymmärrys tavoitteista ja keinoista. Kehittyvien maiden vastuu ja omistajuus sekä apukäytäntöjen harmonisoiminen ovat tehokkaan avun perusedellytyksiä.

Rauha, vakaus, kasvu, kehitys, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset ovat kaikki vahvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Yksin kehityspolitiikan keinoin on mahdotonta löytää yhtä parasta painopistettä. Sen sijaan kaikkia näitä osa-alueita tulee vahvistaa voimavarojen kannalta järkevällä tavalla, muistutti Tuomioja. Keskeinen rooli on naisten ja tyttöjen oikeuksien tukemisella ja edistämisellä. Tuomioja nosti yhdeksi pohjoismaisen menestyksen avaimista juuri naisten täysivaltaiset oikeudet ja mahdollisuudet kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Kristiina Mändin projektijohtaja virolaisesta Praxis Akatemiasta neuvoi nykymaailman nuoria ottamaan maailma henkilökohtaisesti. Vain näin yksilö voi ymmärtää vastuunsa pienissäkin asioissa ja sitä kautta tehdä tietoisia valintoja ja tekoja elinympäristönsä muuttamiseksi. Maailma tarvitsee aktivismia: ”Ottamalla asiat henkilökohtaisesti, minulle ei jää mahdollisuutta olla epäaktiivinen ihminen yhteiskunnassani”, esitti Mänd.

Kansalaisyhteiskunnan roolin Mänd näki suurena mahdollisuutena, mutta samaan aikaan ristiriitaisena pelikenttänä. Hän peräänkuulutti, että kansalaisyhteiskunnan tulisi löytää uusia tapoja toimia aidosti yhdessä ja lopettaa kilpaileminen. Hänen mukaansa viime vuosikymmenien aikana kansalaisyhteiskunta on kulkenut pitkän tien, jonka aikana se on oppinut toimimaan hallitusten ja yritysten kanssa, mutta vieläkään kansalaisyhteiskunta ei osaa toimia muiden järjestötoimijoiden kanssa. Tämä on sääli ja syö toimijoiden uskottavuutta sekä voimaa edistää tavoitteitaan. Samaan aikaan yksilön ja toisaalta vahvan yhteistyönrooli tulevien yhteiskuntien rakennuspalikoina tiivistyikin selkeästi yhdeksi seminaarin pääviestiksi.
 

Future Global Leaders on suomalais-virolainen nuorisohanke, jonka tarkoituksena on kasvattaa nuorten tietoisuutta EU:sta ja lisätä heidän kiinnostustaan demokraattiseen päätöksentekoon. Hanke alkoi vuonna 2010 ja se on toteutettu yhteistyössä Kehys ry:n, Allianssin ja virolaisten AKÜ:n ja ENL:n kanssa.  Projekti on rahoitettu Euroopan Komission Youth in Action ohjelmasta.