Sivun toiminnot
EU:n kehityspolitiikkaa ohjaavat sopimukset
Euroopan unionin ulkosuhteita ja kehitysyhteistyötä ohjaavat lailliset sopimukset, poliittiset linjaukset ja yhteistyöstrategiat. Kaiken unionin toiminnan taustalla vaikuttavat perussopimukset, joista viimeisin on vuonna 2009 voimaantullut Lissabonin sopimus.
Perussopimuksissa on määritelty vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksesta lähtien EU:n kehitysyhteistyön periaatteet ja tavoitteet ja luotu näin kehitysyhteistyölle laillinen perusta.
EU:n kehitysyhteistyön tavoitteita on eritelty ja tarkennettu vuonna 2005 julkaistussa unionin ensimmäisessä kehityspoliittisessa julkilausumassa European Consensus on Development.
Lisäksi EU:n ulkosuhteita ohjaa muun muassa Afrikan, Karibian ja Tyynenmerenmaiden kanssa tehty kumppanuussopimus (Cotonoun sopimus) sekä Afrikan unionin kanssa toimeenpantava yhteistyöstrategia (Afrikka-EU -strategia).
Perussopimukset ja kehitysyhteistyö
Perussopimuksen 208 artiklassa EU:n kehitysyhteistyön päätavoitteeksi on määritelty köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Tavoitetta tukeviksi periaatteiksi on mainittu neljänä c:nä tunnetut täydentävyys, koordinaatio, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys (complimentarity, coordination, coherence, consistency).
Lisäksi perussopimusten mukaan unionin kaikkea ulkoista toimintaa tulee ohjata sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena olevat periaatteet: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.
Perussopimuksilla tarkoitetaan alkuperäisten yhteisöjen perussopimuksia kuten Pariisin sopimusta ja Maastrichtin sopimusta (Sopimus Euroopan unionista) sekä edellä mainittuja muuttaneita sopimuksia kuten Amsterdamin, Nizzan ja Lissabonin sopimuksia.
Nykyisessä versiossa kehitysyhteistyön periaatteet ja tavoitteet on määritelty artikloissa 208 - 211.
European Consensus on Development
European Consensus on Development, eli Euroopan unuionin kehityspoliittinen julkilausuma on Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja unionin jäsenvaltioiden ensimmäinen yhteinen dokumentti Euroopan unionin kehityspolitiikan tavoitteista ja päämääristä.
Vuonna 2005 hyväksytty julkilausuma jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä esitellään kehitysyhteistyön yhteiset tavoitteet, periaatteet, sitoumukset ja arvot. Toinen osa taas käsittelee yhteistyön toteutusta sekä määrittelee komission toimivallan.
Julkilausumassa kehitysyhteistyön tavoitteeksi on määritelty köyhyyden vähentäminen kestävän kehityksen kontekstissa sekä vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Kehitysyhteistyön periaatteeksi on luettu muun muassa omistajuus, kumppanuus, poliittinen dialogi sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. Lisäksi julkilausumassa korostetaan unionin sitoutumista kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen.
Julkilausuma ei ole osa EU:n lainsäädäntöä. Se on kuitenkin korkean tason poliittinen linjaus ja sitoo komissiota tiettyjen asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Katso myös tiivistelmä konsensuksesta EU:n sivuilla.
Afrikka-EU-strategia
Afrikan unionin ja Euroopan unionin välillä vallitsee strateginen kumppanuus, jota ohjaa yhteinen Afrikka-EU -strategia (joint Africa-EU strategy).
Kumppanuuden tavoitteiksi on määritelty muun muassa EU:n ja Afrikan välisten poliittisten suhteiden laajentaminen ja syventäminen sekä yhteistyö globaalien haasteiden edessä. Lisäksi esiin on nostettu rauhan, turvallisuuden, kestävän taloudellisen kehityksen ja ihmisoikeuksien edistäminen Afrikassa sekä EU:n ja Afrikan kansalaisyhteiskuntien voimistaminen.
Yhteinen strategia hyväksyttiin EU-Afrikka -huippukokouksessa Lissabonissa joulukuussa 2007. Strategia on pitkän aikavälin kehys, jonka sisällä toteutetaan useita peräkkäisiä toimintasuunnitelmia. Ensimmäinen näistä toimintasuunnitelmista (2008-2010) koostuu seuraavista kahdeksasta erillisestä temaattisesta kumppanuudesta:
- Rauha ja turvallisuus
- Demokraattinen hallinto ja ihmisoikeudet
- Kauppa, alueellinen integraatio ja infrastruktuuri
- Vuosituhattavoitteet
- Energia
- Ilmastonmuutos
- Siirtolaisuus, liikkuvuus ja työllisyys
- Tiede, informaatioyhteiskunta ja avaruus
Katso myös:
Europafrica.org (ECDPM:n Yhteisen EU-Afrikka -strategian sivu)
Africa-EU Strategic Partnership (Euroopan komission sivu)
Joint Africa-EU Strategy (dokumentti komission sivuilla)
Highlights of the Strategy and Action Plan (dokumentti neuvoston sivuilla)
First Action Plan (Ensimmäinen toimintasuunitelma kokonaisuudessaan komission sivuilla)
Cotonoun sopimuksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa sekä tukea maiden integraatiota maailmantalouteen. Sopimus koostuu kolmesta osa-alueesta: politiikka, kauppa ja kehitys.
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden sekä Euroopan yhteisön ja unionin jäsenvaltioiden välinen kumppanuussopimus allekirjoitettiin Cotonoussa (Benin) kesäkuussa 2000. Cotonoun sopimus korvasi aiemmat Lomén sopimukset ja on voimassa vuoteen 2020 asti.
Kumppanuus perustuu sopimuksessa viiteen pilariin: (i) AKT-valtioiden ja Euroopan unionin välisten suhteiden poliittisen ulottuvuuden vahvistaminen, (ii) osallistavien lähestymistapojen edistäminen sekä lähentyminen kansalaisyhteiskunnan, yksityissektorin ja muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden suuntaan, (iii) kehitysstrategiat ja keskittyminen köyhyyden vähentämistavoitteeseen, erityisesti vuosituhattavoitteisiin, (iv) uuden yhteistyökehyksen luominen talouden ja kaupan aloille, (v) rahoitusyhteistyön uudistaminen.
Cotonoun sopimuksessa on luovuttu aiempia Lomé-sopimuksia ohjanneista yksipuolisen vapaakaupan ja avun ehdottomuuden periaatteista. Cotonoun sopimuksen kauppakumppanuutta toteutetaan taloudellisten kumppanuussopimuksilla (EPA).
Katso myös:
Tiivistelmä Cotonoun sopimuksesta EU:n SCADPlus -tietokannassa.