Parlamentti myös valvoo EU:n budjettia, josta rahoitetaan osa kehitysyhteistyöstä. Euroopan kehitysrahastoa sillä sen sijaan ei ole oikeutta valvoa.

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin ainoa suoralla kansanvaalilla valittava toimielin. Parlamentti valitaan viiden vuoden välein (ensimmäisen kerran vuonna 1979) ja sen jäsenet edustavat kaikkia EU:n maita ja niiden erilaisia poliittisia ryhmittymiä. Tällä hetkellä parlamentissa on 736 jäsentä 27 jäsenmaasta.

Parlamentin edustajat eli ”mepit” (Member of the European Parliament) eivät muodosta omia kansallisia ryhmiään vaan edustajat jakautuvat puoluekantansa mukaisiin poliittisiin ryhmiin. Tällä hetkellä Euroopan parlamentissa toimii seitsemän poliittista ryhmää.

Euroopan parlamentti

• osallistuu Euroopan unionin lakien säätämiseen.

• päättää osaltaan Euroopan unionin budjetista ja sen valvonnasta.

• nimittää Euroopan komission puheenjohtajan ja muut komission jäsenet sekä valvoo komission toimintaa nimityksen jälkeen.

• hyväksyy EU:n solmimat kansainväliset sopimukset.

Euroopan parlamentti kokoontuu tasaisin väliajoin täysistuntoon käsittelemään lainsäädäntöehdotuksia.

Olennainen osa parlamentin jäsenten työtä on valiokuntatyöskentely. Tavallisesti jokainen parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen. Valiokunnat keskittyvät kukin tiettyyn toimialaan ja niiden tehtävänä on laatia mietintöjä ja lakiehdotuksia.

Erilaisia valiokuntia on 20. Kehitysyhteistyön kannalta tärkein valiokunta on luonnollisesti kehitysyhteistyövaliokunta, mutta kehitykseen liittyviä kysymyksiä käsitellään myös muun muassa kansainvälisen kaupan ja ulkoasioiden valiokunnissa.

Lue lisää parlamentin Suomen tiedotustoimiston sivuilta.